Tässä olen ollut jonkin aikaa taas kirjoittamatta, sillä sain viime postaukseeni liittyen vauvan laittamisesta päivähoitoon aika syvällisen kommentin eräältä kanssabloggaajalta, joka veti minut hetkeksi hiljaiseksi. Tuntui tosi oudolta, että ihan tuntematon ihminen saa pahan mielen aikaiseksi, vaikkei hän kommentillaan tietysti mitään pahaa tarkoittanutkaan, vaan ilmaisi vaan oman mielipiteensä asiaan liittyen. No, olen nyt sulatellut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että jos joku pitää minua huonona äitinä sen perusteella, että en halua menettää työpaikkaani, niin olkoon asia sitten niin. Tiedostan, että suomalaisten on vaikea ymmärtää vauvan laittamista hoitoon hyvin pienenä, sillä siellä tilanne on niin toinen pitkän äitiysloman ja mahdollisen hoitovapaan suhteen. Suomi kuitenkin on yksi harvoista maista, joissa äideillä on mahdollisuus olla pitkään kotona lasten kanssa, tottakai minäkin olisin ollut pidempään, jos Suomessa asuisin ja kävisin töissä. Minusta oli kuitenkin mielenkiintoinen idea kertoa täällä blogissa, miten asiat ovat muualla maailmalla, sen vuoksi postaukseni ja oma kokemukseni vauvojen päivähoitoon liittyen. Minäkin ajattelin ihan eri tavalla aikaisemmin, mutta elämä täällä on avartanut näkemystäni asioihin ja sen myötä en ajattele aikaisin hoitoon laittamista enään ollenkaa huonona asiana, vaan olen varma, että se on monellakin eri tapaa positiivinen asia meidän neidin kehitykselle. Pyydän anteeksi jos kirjoitukseni loukkasi jotakuta, se ei ollut tarkoitukseni. Belgiassa 3kk vauvan hoitoon vieminen on itsestäänselvyys, eikä se tee kenestäkään huonoa äitiä. Eikä se tarkoita sitä, etteikö vanhemmat täällä kasvattaisi itse lapsiaan.
Mutta nyt itse asiaan :D
Meidän oli tarkoitus mennä jo maalis-huhtikuun vaihteessa vierailemaan Suomeen ensimmäistä kertaa meidän vauvan kanssa, mutta koronan vuoksi se matka sitten tietysti peruuntui. Nyt kun lentoliikenne alkaa pikkuhiljaa taas heräämään henkiin, varattiin me heti lennot Suomeen heinäkuuksi. Matkustaminen saa tietysti ihan uuden ulottuvuuden, kun vauva otetaan matkaan mukaan. Kaikki lentokentälle menemisestä alkaen muuttuu vaikeammaksi, sillä matkaan tulee oman matkalaukun lisäksi kaikki vauvan kamat ja varusteet. On ihan pitänyt pysähtyä ja miettiä, että mites sen ja sen asian kanssa toimitaan.Alle 2v lapsenhan saa ottaa pelkällä lentokenttäverolla mukaan koneeseen, niin että hänellä on paikka meidän sylissä. Nyt koronan vuoksi lentokoneet saa bookata vain puolilleen, eli me saamme oman rivin koneessa vain meidän perheelle, joka antaa kyllä kivasti lisätilaa ja on helpompi käsitellä vauvaa lennon aikana.
Vauvaa pitää pystyä kuljettamaan lentokentällä jollakin tavoin. Itse näen tässä kaksi vaihtoehtoa: joko laitetaan turvakaukalo kiinni rattaiden runkoon tai sitten kannetaan vauvaa kantorepussa. Otamme turvakaukalon joka tapauksessa mukaan, joten veikkaan, että päädytään siihen vaihtoehtoon. Finnairin lennoille saa ottaa sen turvakaukalon ilmaiseksi mukaan ja samoin sen rattaiden rungon. Ja ne saa antaa vasta portilla henkilökunnalle, josta ne sitten pakataan ruumaan mukaan. Portilta koneeseen kannetaan vauvaa sylissä istuinpaikalle saakka. Meidän neiti alkaa kyllä olemaan pikkuhiljaa liian suuri turvakaukaloon, joten saattaa olla, että hän kuukauden päästä ei enään siihen mahdu mukavasti. Siinä tapauksessa otetaan kantoreppu mukaan, joka myöskin pitää riisua koneeseen sisään mentäessä, sillä koneen sisäpuolella ei turvallisuussyistä saa vauvaa pitää kantorepussa. Tai sitten otetaan rattaisiin se seuraava istuin kantokopan jälkeen.
Seuraava miettimistä vaativa järjestely on sitten Suomen päässä lentokentältä meneminen majapaikkaan. Ollaan yleensä käytetty julkisia ja menty niillä veljelleni, josta ollaan saatu lainattua auto loman ajaksi. Vauvan kanssa asia on taas vähän monimutkaisempi, sillä vauvaa pitää pystyä myöskin kuljettamaan vaivattomasti mukana, joten auto on ihan välttämätön. Niinpä tulimme siihen tulokseen, että helpointa on vuokrata auto lentokentältä kaikkine varusteineen, että saadaan se vauvan turvakaukalo siihen kiinnitettyä tai sitten auto, jossa on lastenistuin. Katsotaan vähän meneekö hän tosiaan sillon kuukauden päästä vielä siinä turvakaukaukalossa. Lisäksi auton tulee olla tarpeeksi suuri, että saadaan sinnen rattaiden runko matkaan mukaan. Eiköhän tämäkin järjesty!
Majapaikan suhteen muutoksia normaaliin ei sen suuremmin ole, saadaan veljeltäni lainaan matkasänky, joka sitten laitetaan meidän vuokraamaan mökkiin. Mökin löytäminen tällä kertaa oli työläämpää, sillä kaikki mökit tuntuivat olevan buukattuja. Kotimaan matkailu varmasti on se juttu tänä outona vuonna, jonka vuoksi kaikki lomamökit ovat varattuja. Onneksi löysin meille vielä oikeen hyvän majapaikan todella hyvältä paikalta, joka on lähellä perhettäni.
Matkatavaroiden suhteen olen paljon miettinyt etukäteen, että mitä tehdään: otetaanko kotoa varastosta vaippoja mukaan vai ostetaanko vain paikan päältä kaupasta vaippoja. Mitä tehdään maidon kanssa? Korvike maito on meillä pulveri muodossa, johon sekoitetaan vettä ja nestettähän ei saa turvatarkastuksista läpi enään kuin max sen 100ml. Kuinka paljon otetaan vauvalle vaatteita mukaan? Kuinka paljon harsoja ja muita hoitotarvikkeita? Onneksi kaikkea saa myös Suomesta, että hätää ei minkään suhteen pääse tulemaan. Tämäkin varmasti on sellainen asia, että harjoitus tekee mestarin. Ihan varmasti jotakin tulee unohtumaan ja jälkikäteen huomataan, että oltaisiin toimittu sen kanssa paremmin toisin. Sitten otetaan opiksi ja tiedetään ensi kerralla paremmin!
Jos jollakin on hyviä vinkkejä vauvan kanssa matkustamiseen, niin shoot me!
