Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvan hoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvan hoito. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. toukokuuta 2020

Vauvan kylvetysvinkkejä?

Meidän neiti on kaikinpuolin ihan hirveän helppo vauva. Hän ei turhista kitise eikä itke. Hän on nauravainen ja hyväntuulinen ja viihtyy myös yksikseen leikkien. Hän itkee oikeastaan ainoastaan nälkää (itku kiihtyy nollasta sataan sekunnissa) ja yliväsymystä. Jos väsymys syystä tai toisesta yltyy liian kovaksi, alkaa hän itkemään tietyllä tavalla, joka poikkeaa hänen nälkäitkustaan.

Sanoisin, että hän on pieni enkeli. Meillä on kuitenkin yksi itkuongelma, jota me ei vaan saada ratkaistua. Nimittäin vauvan kylvettäminen. Kun häntä kylvetetään, hän itkee täyttä kurkkua siihen saakka, kunnes hänet otetaan vedestä pois. Ihan alussa, muutaman viikon ikäisenä vauvamme nautti kylvetyksestä. Hän rauhottui vedessä ja sai hymyn kasvoille vedessä polskuttelusta. Jossakin puolentoistakuukauden iässä asia muuttui yhtäkkiä ja hän alkoi itkemään vedessä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Viimeiset 2kk hän on itkuhuutanut joka ikisessä kylvyssä, mikä hänelle ollaan annettu. Meillä on tapana kylvettää vauva 2-3 kertaa viikossa, nyt näiden kylpyitkujen takia ollaan menty 2x/viikko meiningillä.

Tässä vähän meidän kylpytottumuksistamme:

käytämme Stokken Flexibath kylpyammetta XL koossa. Vedenlämpötilaa pidetään keskimäärin 37 asteessa, mutta ollaan kokeiltu viime viikkoina kaikkea 36 ja 38 asteen väliltä. Kaikki itkettää. Pidämme kylpyhuoneen lämpötilaa 24 asteessa, jotta vauvalla olisi mukava olo huoneenlämmössä. Laitamme kylpyveteen hieman vauvoille tarkoitettua kylpyöljyä, mutta ollaan kokeiltu myöskin ilman. Annamme vauvan potkia ammeen seiniä vasten, josta hän alussa tuntui nauttivan kovastikin. Kaikki itkettää! Kyselimme viimeksi lääkäriltä vinkkiä asiaan ja hän sanoi lämpötilan muuttamisen ja toisena vinkkinä antoi vauvan kietomisen harsoon kylvyn ajaksi, joka saattaisi myöskin rauhoittaa ja antaa hänelle turvallisemman tunteen vedessä. Kokeiltiin, mutta hän tuntui itkevän kahta kauheammin. Ollana myöskin kokeiltu antaa vauvan istua vauvoille tarkoitetuissa kylpytuolissa, jonka voi laittaa kylpyammeeseen. Ollaan kokeiltu myöskin laittaa ammeeseen enemmän vettä ja vähemmän vettä...

Teemmeköhän me jotakin väärin vai vierastaako vauvamme vain syystä tai toisesta vettä? Vitsi meillä on ikävä niitä ensi viikkojen kylpyhetkiä, joissa vauva rauhottui veteen ja nautti polskimisesta! Meillä ei ole sattunut mitään vahinkoa, että vettä olisi roiskunut vauvan päälle tai että hän olisi vahingossa nielaissut vettä ja pelästynyt sitä kautta.

Onko kenelläkään antaa vielä jotakin vinkkiä, mitä voitaisiin kokeilla asian helpottamiseksi?
Oletteko te käyneet vauvojen kanssa suihkussa? Me ei jotenkaan uskalleta kokeilla sitä suihkua, kun meitä molempia pelottaa, että vauva tippuu märkänä sylistä...




torstai 13. helmikuuta 2020

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa

Tyttäremme on nyt kolme viikkoa vanha ja kotona ollaan oltu reilu kaksi viikkoa. Parhaiten mielestäni tätä vauva-arkea kuvaa se, että päivät tuntuvat todella pitkiltä, mutta samaan aikaan ne ovat vierähtäneet silmän räpäyksessä. Elämä on muuttunut ihan totaalisesti pienokaisen myötä, mikä tietysti on itsestään selvää. Omat tarpeet ovat siirtyneet taka-alalle ja päivä määräytyy ihan kokonaan vauvan tarpeiden mukaan. Tässä vähän koostetta, miten meidän arki on lähtenyt rullaamaan:

IMETYS:
Maito nousi 4. päivänä synnytyksen jälkeen ja vauvamme oppi imemisen rinnalta yhden harjoittelupäivän jälkeen. Tyttäremme voimakas tahto tuli nopeasti esille, hän menetti ensimmäisinä päivinä hermonsa totaalisesti, kun maitoa ei vielä tullut:D Ekat kaksi viikkoa mentii koko imetyksellä, vauva söi päivisin noin 2,5-3 tunnin välein, iltaisin noin 2 tunnin välein ja öisin noin 3 tunnin välein. Viimeisen viikon aikana imutahti on kiihtynyt ja rinnalla loikoillaan iltasin monta tuntia putkeen. Minusta tuntuu, etten muuta teekkään, kuin imetä ja iltaisin parin tunnin imetyksen jälkeen maitokin loppuu rinnoista ennen kuin neiti on tyytyväinen. Niinpä olemme antaneet viime päivinä illan imetysmaratonin päätteeksi pullon korvikemaitoa, johon neiti välittömästi sammuu. Aluksi taistelin korvikemaitoa vastaan, mutta pakko on ajatella myös omaa jaksamista. Jopa lastenlääkäri sanoi, ettei maailma kaadu yhteen korvikemaitopulloon ja piti sitä jopa hyvänä tapana opettaa vauvalle rytmiä ( pullo tulee aina illalla ennen nukkumaan menoa) Niinpä olen nyt sinut tuon yhden pullon kanssa, joka antaa minulle aikaa syödä ja tehdä illalla jotakin muuta, kuin imettää.

NUKKUMINEN:
vauva on nukkunut minusta todella hyvin alusta alkaen. Ensimmäinen viikko meni sillä, että hän simahti jokaisen syötön jälkeen ja nukkui noin 2-3 tuntia putkeen. Toisen viikon aikana unirytmi alkoi epäsäännöllistymään ja mukaan tuli tunnin-parin jaksoja, että vauva pysyi hereillä. Yöt ovat menneet mielestäni suht hyvin lukuunottamatta paria huonompaa yötä. Neiti nukkuu öisin yleensä kaksi kolmen tunnin pidempää pätkää: 24:00-03:00. Syötön jälkeen yleensä yksi vähän lyhyempi pätkä: 04:00- 05:30 ja sitten vielä toinen pidempi pätkä: 06:00-09:15. Olin aina luullut, että näin pienellä ei vielä ole mitään rytmiä, mutta nyt ollaan menty jo puolitoista viikkoa ihan samalla rytmillä. Päivisin meno on paljon epätasaisempaa ja enkä pystykkään yhtään ennakoimaan, koska neiti nukkuu ja koska valvoo. Hän saataa nukkua monta lyhyttä pätkää ja pari pidempää pätkää päivän aikana.


ULKOILU:
kahden viikon ikäisenä saatiin lupa lähteä ulkoilemaan ja niinhän me ollaan käyty kärryilemässä harvase päivä. Vauva nukahtaa samantien vaunuihin ja nukkuu niin kauan kuin ulkona ollaan. Yleensä ollaan tehty sellainen 1,5-2 tunnin lenkki kaupungissa, jossa haetaan samalla to go-kahvit matkaan. Huonolla kelillä ollaan jätetty vaunuilu suosiolla pois.


KASVU JA VAATTEET:
vauva on kasvanut hienosti ja painoa kertyy omasta mielestä jopa pelottavan nopeasti. Syntymäpaino oli 3,3kg ja ensimmäisiem päivien aikana se tippui sinne 3,1 kiloon. Viikon ikäisenä saavutettiin taas alkupaino ja nyt ollaan menty +300g/viikko kasvuvauhdilla! Kohta ollaan jo 4 kiloa, posket vain pyöristyvät päivä päivältä! Pituutta oli tullut kahden viikon tarkastuksessa 3cm lisää. Vaatteista käytetään nyt kokoa 50, vaikka huomaan, että pienimmät ovat jo kihtanoita. 56 bodyt kaivoin esille ja nekin alkavat nyt sopimaan, vaikka vähän reiluja ehkä ovatkin.


OMA JAKSAMINEN:
itse olen ollut todella väsynyt, vaikka saankin nukuttua kivoja pätkiä öisin. Vauvan hoito on rankkaa ja alussa vaikeaa on tulkita vauvaa ja hänen tarpeitaan. Tähän mennessä olemme tulleet siihen tulokseen, ettei hän itke muuta, kuin nälkää ja vaatteiden vaihtoa. Ensimmäisinä päivinä vauvan itku sai oman sydämen särkymään, kun haluaisi vain toisen olevan tyytyväinen. Sain kuitenkin nopeasti jalat takaisin maan pinnalle ja sisäistettyä, että vauvat nyt vaan itkevät ja sille ei voi mitään. Imettäminen on varmasti suurin syy väsymykseeni, koen sen jotenkin loputtomaksi, johon ei saa ollenkaan hengähdystaukoja. Olen laihtunut jo melko paljon imetyksen myötä, sillä aikaa syömiseen ei ole. Vaikka raskasta onkin, niin päivääkään en vaihtaisi. Neidin näkeminen ja kehittyminen saa onnen kyyneleet silmäkulmiin. Hän on meille täydellinen ❤️

maanantai 16. syyskuuta 2019

Vauvalle hoitopaikka, check!

Kyllä, olen 23. viikolla raskaana ja meillä on nyt vihdoin varmistunut hoitopaikka meidän vauvalle! Se on suuri juttu täällä, että me saatiin tämä asia näin "aikaisin" järjestettyä ja se antaa meille hirveästi varmuutta ja poistaa suuren stressin harteilta loppuraskauden ajaksi. Vauvojen hoitopaikka järjestelmä on täällä suuri business ja niistä paikoista tapellaan ja niitä jonotetaan kuukausi kaupalla ja toivotaan, että omalla kohdalla kävisi hyvä mäihä.

Niinkuin rivien välistä voi vetää jo johtopäätöksen, niin minun äitiyslomani eivät ole ollenkaan sitä luokkaa, mitä teillä suomessa asuvilla on tiedossa. Minua usein naurattaa, kun kerron ihmisille olevani kotoisin Suomesta, niin minulta kysytään, että onko siellä aina kylmä ja että onko se juuri se maa, jossa äidit voivat jäädä loputtomiin hoitamaan vauvoja kotiin :D Itse teen töitä yksityisyrittäjänä toiminimellä tai oikeastaan enemmän freelance pohjalta eräässä toimistossa, jonka vuoksi minun etuni ovat vielä jonkin verran hunommat verrattuna "normaali" palkkalistalla oleviin naisiin. Minulle kuuluu lain mukaan 12 viikon "palkallinen" äitiysloma, josta yksi viikko täytyy ottaa pakollisena ennen laskettua aikaa. Eli näillä näkymin, jos vain olot ja raskaus menee hyvin, niin olen töissä ihan melki laskettuun aikaan saakka. Itse toivoisin kovasti, että voisin olla ihan loppuun saakka töissä. Luulen, että kotona tulisin hulluksi miettien koko ajan vain synnytystä ja kaikkia kolotuksia. Olen kuitenkin vähän miettinyt, että jäisin joululoman jälkeen kotiin. Minulla on silloin joulukuun viimeinen viikko ja tammikuun ensimmäinen viikko lomaa joka tapauksessa, jonka jälkeen voisin olla viikon palkattomalla ja sen jälkeen minun tuleekin jo jäädä kotiin ennen laskettua aikaa. Kertyyhän siihen sitten reilu 3 viikkoa lomaa ennen synnytystä. Tai eihän sitä ikinä tiedä, koska vauva päättää tulla maailmaan..

Synnytyksen jälkeen palkallista lomaa on siis tiedossa vielä 11 viikon ajan, eli pyöristettynä sen voi laskea 3 kuukaudeksi. Normaalisti työssä käyvillä äitiysloma on täällä 15 viikkoa, josta 2 viikkoa pitää ottaa pakollisena ennen synnytystä. Eli heille jää 13 viikkoa synnytyksen jälkeen. Yksityisyrittäjänä "palkka" äitiysloman ajalta maksetaan minulle sairasvakuutuksen kautta, joka tulee olemaan ihan kunnon kuukausipalkan veroinen. Siitä olen erittäin iloinen, sillä tiedän, että ei-yrittäjät saavat työnantajan kautta jotakin 70- 80% heidän normaalista kuukausipalkastaan äitiysloman ajalta.
Täällä vauvat menevätkin siis hoitoon 3kk ikäisinä. Kyllä, pienet vauvat laitetaan koko päiväksi hoitoon ja heidät haetaan sitten illalla töiden jälkeen kotiin nukkumaan yöksi. Kuulostaa varmasti karulta, mutta täällä se on ihan normaalia. Kuten mainitsi, niin tämä vauvojen hoitopaikka- asia on täällä ihan bisnestä ja se on kallista lystiä. Paikkaa pitää alkaa hakemaan tyyliin jo raskauden yrityksen aiakana, muuten saattaa olla, ettei paikkaa liikene. Me ilmoitimme itsemme jonoon 6 eri hoitopaikkaan heti toisena iltana, kun raskaustesti oli näyttänyt plussaa. Hinta tälle hoitopaikalle määräytyy vanhempien yhteisten tulojen mukaan, jotta kaikilla vanhemmilla olisi mahdollisuus tähän hoitoon. Meidän tuloilla joudumme ylläri ylläri maksamaan maksimi- päivärahan, joka on noin 30€/päivä luokkaa. Kuukaudessa hintaa kertyy siis noin 600€. Ei mikään ihan halpa lysti. Mutta luojan kiitos meille järjestyi paikka viime viikon lopulla, johon meidän pikkuinen mahtuu mukaan ensi vuoden huhtikuun lopusta alkaen. Paikka on vielä 300m päässä meidän kotiovesta, joten ihan mahtavaa! Käytiin tutustumassa tähän hoitopaikkaan viime viikolla mieheni kanssa, jossa meille esiteltiin tilat, käytiin läpi asiat ruokailuun liittyen ja pääsimme katsomaan sitä "vauvarinkiä" paikan päälle. Oli se vähän koomisen näköstä, kun  3-6kk ikäiset vauvat istuivat sittereissä ringissä, jossa ohjaaja lauloi heille, kertoi tarinaa, yhdelle annettiin maitoa, pari tapausta oli juuri nukkumassa heidän pinnasängyissään. Ja kaikki vauvat olivat niin hymyileväisiä. He kikattivat siellä keskenään ja keikkuivat sittereillä. Siitä jäin hyvä mieli. Ainakin lapsemme saa aloitettua hänen sosiaalisten taitojen hiomisen hyvin aikaisin ja uskonkin, että täällä vauvojen sosiaalinen osaaminen kehittyy tämän hoitojärjestelmän takia hyvin vahvaksi.

Minun kohdallani tilanne on siinä mielessä hyvä, että pystyn töideni puolesta helposti jäämää pidemmäksi aikaa kotiin, koska ns. työnantajaa ei ole. Tietysti palkattomana, mutta kuitenkin. Olenkin nyt miettinyt, että haluan ehdottomasti olla extra kuukauden kotona vauvan kanssa palkattomalla vapaalla, että laittaisimme hänet vasta 4-5kk iässä hoitoon. Olen myöskin saanut sovittua toimistolla, että voin aloittaa alussa tekeen töitä kotoa päin pikkuhiljaa, että saisin vähän lisä aikaa vauvan kanssa. Olen suunnitellut itselleni vähän ylimääräisiä projekteja tuleviksi kuukausiksi, kun vointini on ollut niin hyvä. Saan helposti lisätöillä tienattua parin kuukauden liksat ensi vuodeksi, että voin vapaammin jäädä kotiin vähän pidemmäksi aikaa. Se on yksi positiivinen puoli yksityisyrittäjänä olemisessa, että itse pystyy helposti kontrolloimaan tulojaan ja suunnittelemaan töitä silleen, että tuloja tulee nyt enemmän ja saa säästettyä. Joten nyt näyttääkin siltä, että me laitetaan meidän vauva sitten vasta toukokuun lopussa sinne hoitoon.

Muista avustuksista sen verran, että se puoli kyllä pelittää täällä ihan mielettömän hyvin. Täällä on yksi euroopan ja maailman parhaista systeemeistä sairaskulujen takaisin maksussa, sillä täällä korvataan 90%:sti kaikki lääkäri ja sairaalakulut yksityisiä erikoislääkäreitä myöten. (Täällä on myöskin yksi maailman kovimmista verotuksista, että saavatkin kyllä korvata!) Se selvisi meille jo lapsettomuushoitojen aikana, että kustannuksia itselle ei juurikaan tule. Meillä meni noin 100€ rahaa meidän ivf- kiertoon ja PAS- kiertoon yhteensä, joka kertyi juurikin ultra maksuista. Kaikki lääkkeet ja laboratoria palvelut korvattiin "Kelan" kautta. Sama koskee synnytystä ja raskauden seurantaa. Lisäksi täällä saa todella hyvää lapsilisää vauvan synnyttyä ja vähän kuin suomessa kaikille raskaana oleville annetaan Kelan äitiyspakkaus avustuksena, niin täällä saa 1500€ suuruisen "avustusrahan" lapsen syntymän yhteydessä. Lisäksi minä saan yrittäjänä kotihuollon avustusta 400€ edestä, jolla saamme maksaa siivoojamme, joka käy kerran viikossa siivoamassa koko talomme ja silittämässä pyykit. 400€ kotihuollon avustusta vastaa noin 65 tuntia siivoojan palveluja, eli siitä riittää ilmaista apua pitkä tovi. Tällä hetkellä maksamme siivoojan kulut ihan itse. Näiden avustusten lisäksi molemmat vanhemmat saavat 180€ edestä vaippoja valitsemaltaan merkiltä :D Eli 360€ arvosta on tiedossa vaippoja kotiin! Kätilö tulee synnytyksen jälkeen vierailemaan noin 10 kertaa kotona avustamassa imetyksen ja vauvan hoidon kanssa, joka myöskin kunstannetaan paikallisen Kelan kautta.

Vaikka nuo äitiysloma asiat ovat täällä kovin vajavaiset, niin on täällä sillä rintamalla myöskin avustusta tiedossa. Ei täällä tyhjän päälle jää. Voisi olla asiat vielä huonomminkin. Mutta onhan se karua laittaa oma pieni vauva 3kk ikäisenä hoitoon. Ja sen mukana herää tietysti kysymys, että mites käy imetyksen? Tunnen naisia, jotka ovat sitkeästi pumpanneet maitoa vauvalle hoitoon mukaan, mutta se tarkoittaa sitä, että töissä pitää alkaa tyyliin joka välissä pumppailemaan. Työnantajan on pakollista järjestää naisille tilat pumppaukseen, mutta yrittäjänä asia ei olekaan taas niin simppeli. Tunnen myöskin naisia, jotka ovat lopettaneet imetyksen tuohon 3 kuukauteen, koska he ovat olleet ihan puhki ainaisen pumppauksen kanssa yhdistettynä työhön. Luulen, etten itse stressaa siitä vielä sen enempää vaan katson sitä sitten ihan tilanteen mukaan ja päätän, että mitä teen.

Ps. vatsani on alkanut nyt toden teolla pyöristymään. Otan joka lauantai ns. vatsakuvan ja tällä viikolla huomasin niin selvän eron viime viikkoiseen. Vauvan liikkeet ovat alkaneet tuntumaan selvemmin ja selvemmin ja nyt viikonloppuna mieheni pääsi tuntemaan myös ensimmäisen potkun vatsan päältä. Hän oli niin onnellinen!
rv 22+3



Odotus on päättynyt- kiitos

Moikka! Niinkuin olettekin huomanneet, niin hiljaiseloa on ollut ilmassa viime aikoina..ei ole aika eikä rahkeet riittänyt blogin päivittämi...