Ensimmäiset pistospäivät

Niin siinä kävi, että menkat alkoi normaalisti pillerilaatan jälkeen ja perjantaina oli kiertopäivä 3 ja aika pistää ensimmäinen gonal- f pistos! Vaikka piikki näytti silloin klinikalla todella pieneltä, niin pistos hetkellä kun se kynä on omassa kädessä, niin piikki oli mielestäni kasvanut pari senttiä sitten klinikka käynnin :D Käsi alkoi tärisemään ja piikki tuntui todella suurelta. Mieheni kysyi, että laittaisiko hän piikin mahaani. En kuitenkaan suostunut. Minun tulee selviytyä tästä itsenäisesti. Laitoin silmät kiinni, vedin syvään henkeä ja ajattelin hetken minkä vuoksi tätä tehdään. Zen- tilan saavutettuani tuikkasin piikin mahaani ja sehän livahti niin sujakasti iho läpi, etten tuntenut edes pienintä nipistystä. Se ei tuntunut miltään! Ensimmäisen pistoksen jälkeen palkitsin itseni palalla suklaata :) Seuraavat pistokset menivät jo ilman mitään piikki- pelkoja. Se piikki on niin pieni, ettei se tunnu missään! Ei voi kun todeta kuinka helppokäyttöisiä nämä lääkkeet nykyään ovat. Akupunktiohoitajani kertoi, että kun hänellä oli parikymmentä vuotta sitten pistohoidot käynnissä, niin ne oli sellaisia kunnon piikkejä, joita itse ei voinut laittaa. Piti tilata joka päivä hoitaja kotiin laittamaan piikki.

Mutta kyllä nämä lääkkeet saavat myöskin erinäisiä järjestelyjä aikaan. Nyt viikonloppuna minulla oli ystävän polttarit, joita juhlittiin koko viikonloppu. No, enhän minä voinut lähteä sinne vielä perjantai-iltana, koska gonal-f piti ottaa jääkaapista vasta juuri ennen pistämistä. Enkä halunnut ensimmäisen pistoksen olevan missään räkäisessä raflan vessassa. Halusin olla kotona siltä varalta, että olisin tarvinnut mieheni apua pistoksen laittamiseen. Joten lapsettomuuden nimissä jo niin tuttuun tyylin valehtelin jotakin polttariporukalle, että voisin tulla vasta lauantaina mukaan  polttareihin ja että minun pitäisi taas lähteä lauantai-iltana työkuvioideni vuoksi. Tarkoitus oli mennä tanssimaan, mutten halunnut taaskaan laittaa pistosta missään hikisessä, pimeässä baarin vessassa. No, minä olin muutenkin porukan vanhin, joten poissaoloani kuittailtiin vaan vanhemmuuteni piikkiin ;) Lisäksi en olisi kestänyt sitä "nuorten tyttöjen" pohdintaa enään sekuntiakaan kauempaa siitä, tuleeko tämä tuleva morsian heti ensimmäisellä vai toisella yritys kerralla raskaaksi heidän häämatkan jälkeen. Tämä keskustelu viilsi sydämeni auki moneen kertaan päivän aikana. Miten kukaan voi olla niin ajattelematon, että ajatukset ovat tätä luokkaa!? Pahinta minulla teki se, että tämä ystäväni varmasti tulee raskaaksi heti heidän häämatkansa jälkeen. Tämä on taas sellainen niin "classic- case"- nuori nainen, joka ei tiedosta todellisuutta millään tasolla. Hän on syntynyt niin kirkas kultalusikka suussa, ettei hänen tarvitsekaan tiedostaa tätä karua todellisuutta, jossa niin monet naiset voisivat vetää häntä turpaan tällaisten kommenttien jälkeen. Voi apua kuinka ajattelemattomia ihmiset osaavat olla!

Tänään kävin myöskin akupunktiossa. Hoidoissa pistetään neuloja nyt niin, että se follien kehitys edistyisi ja että kohdun limakalvo kasvaisi paksuksi. Menen vielä toisen kerran tällä viikolla. Ihana, että aku- hoitani elää tätä meidän ivf:ää nyt ihan tosissaan kanssamme. Hän on kyllä niin paras tyyppi! Häntä kiinnostaa ihan yhtä paljon kuin meitäkin, että selviääkö tästä jotakin syytä tälle meidän tilanteelle.
Nyt sitten vain jatketaan pistämistä ja odotellaan keskiviikon ensimmäistä ultraa. Jännää! Tämä viikko omistetaan kyllä niin satasella meidän hoidoille: joka päivä on joko meno klinikalle ultraan tai sitten akupunktioon.
Minua kiinnostaisi tietää, että missä vaiheessa voi alkaa odottamaan kaikkea sivuvaikutuksia, kuten mahan turpoamista, munasarja kipuja ja sitä kaikkea mitä ivf keskutelupalstat ovat täynnä? Kokemuksia otetaan vastaan? On tämä vaan niin hirveän uutta ja jännää :D

Ihana vai kamala clomifen?

Ensimmäinen clomifen kuurini alkaa olemaan naputeltu. Minusta tuntuu jotenkin absurdilta, että minun pitää ottaa lääkkeitä ovulaation aikaansaamiseksi, sillä minä ovuloin ihan selkeästi jokaisessa kierrossa. Olenkin nyt viime päivinä etsinyt vähän tietoa kyseisestä lääkkeestä ja siitä, että mitä se oikeen nyt sitten tekee kehossani. Lääkkeen vaikuttava aine on klomifeeni ja se toimii eri lähteiden mukaan lisäämällä aivolisäkehormonien eritystä vaikuttamalla päinvastaisesti estrogeenin kanssa. Tämä kaikki saa aikaan sen, että munarakkulan kehitys ja kasvu edistyy ja itse munasolun irtoaminen paranee. Monet lähteet puhuvat myöskin siitä, että lääkettä käytetään tilanteissa, joissa aivolisäkehormonien pitoisuudet ovat normaalit, mutta nainen ei tule raskaaksi. Itseni luokittelen juurikin tähän ryhmään. Lääkkeen tehoavuus pitäisi olla hyvä naisilla, jotka ovuloivat itsestään. Joissakin tapauksissa lääke voi saada aikaan useamman munarakkulan kypsymisen, joka tietysti taas lisää raskauden mahdollisuutta.

Jos nettiin ja ihmisten tarinoihin on uskomista, niin clomifen tuntuu olevan jostakin korkeammalta taholta tänne maapallolle lähetetty ihme-hedelmällisyyslääke, joka saa tosta noin vaan naisen kuin naisen raskaaksi. Hmmm....toisaalta netti on myöskin täynnä päinvastaisia tarinoita, joissa clomifen ei tuota ollenkaan tulosta. Omasta mielestäni ne lukemani epäonnistumistarinat olivat yksi toisensa jälkeen naisia, jotka kärsivät PCOS:ästä ja ovuloivat muutenkin epäsäännöllisesti tai eivät ollenkaan. Voisinkin nyt tehdä tosi varovaisen johtopäätöksen, että omalla kohdallani mahdollisuus saavuttaa lääkkeen positiivinen vaikutus on kohtalaisen hyvä! Muiden blogeja lueskellessani olen huomannut, että suurin osa naisista saa ainakin suomessa nykyään Letrozole- nimistä valmistetta, joka ajaa samaa asiaa kuin klomifen. Kysäisinkin tätä lääkäriltäni ja hän sanoi, että clomifen on saanut parempia tuloksia aikaan naisilla, jotka ovuloivat itse normaalisti. Clomifen on myöskin ainakin täällä meillä päin paljon halvempaa kuin letrozole. Maksoin 1,7 euroa kahden kuukauden satsista. Lisäksi clomifen saa helpommin aikaan (varsinkin naisilla jotka jo ovuloivat) kaksi munarakkulaa/kierto.  Mutta kumpi nyt sitten loppujen lopuksi olisi parempi vaihtoehto: clomifen vai letrozole? Varmasti vain naiset, joilla on kokemusta molempien lääkkeiden käytöstä osaavat tähän vastata.

Ainakin yksi useasti esille tuleva clomifenin haittapuoli tuntuu olevan limakalvojen kuivuus. Kohdun limakalvo ei kasva riittävän paksuksi ja hedelmällisen valkovuodon eritys vähenee. Itse en ole tällä hetkellä ollenkaan huolissani tästä, sillä kohtuni limakalvo on aina ollut todella paksu ja limaakin erittyy suht runsaasti oviksen aikaan. Ja tämä kuivuus taitaakin olla enemmän seurausta lääkkeen pitkäaikaisesta käytöstä. Itselläni ovulaation induktio yhdistetään inseminaatioon, jonka takia hedelmällisen valkovuodon merkitys pienenee huomattavasti. Elikkä ei paniikkia vielä sen osalta. Ideaali tilanne olisi kai se, että munasarjoissani olisikin nyt kaksi johtofollikkelia kasvamassa. Kyllä vähän jo jännittää ensi viikon ultra, en yhtään osaa odottaa mitä sieltä paljastuu :D Pidänkin siis kädet ristissä, että siellä olisi edes yksi hyvä rakkula kasvamassa.

Olen lukenut paljon, että clomit ovat saaneet aikaan vaikka minkälaisia oireita naisilla. Itselläni oireet ovat pysyneet kurissa: pientä vääntöä ja nipistelyä olen tuntenut munasarjoissa vaihtelevasti oikealla ja vasemmalla puolella. Lisäksi aamulämpöni näytti nousevan hieman korkeammalle. Öisin oli ehkä havaittavissa lieviä kuumia aaltoja...mutta ei siis mitään sen kummempaa tai häiritsevämpää. En muuntunut miksikään hormoonihirviöksi, joka olisi vain huutanut kaikille :D Ehkä yksi huomattava asia on ollut kuukautisten jälkeisen tiputtelun loppuminen. Yleensä minulla menkkojen jälkeen tulee pari päivää vähäistä tiputteluvuotoa, mutta nyt vuoto jotenkin loppui kuin seinään. Tiedä sitten, että onko lääkkeellä tekemistä asian kanssa. Omat fiilikset ovat jotenkin taas niin ristiriitaiset: toisaalta lääkkeen huono vaste pelottaa takaraivossa, mutta toisaalta haluan uskoa, että minun kohdallani lääke tehoaa hyvin oman hyvän hormoonitoimintani ansiosta. Sitten taas mietin, että älä nyt nainen innostu turhasta, ei se raskaus tähänkään mennessä ole alkanut. Miksi siis nyt alkaisi!? Olen jotenkin loppu tämän ainaisen innostumisen kanssa. En vain jaksa enään innostua uudesta. Ei se kuitenkaan auta. Mutta entä jos tämä vaikka auttaisikin? Niin paljon kysymyksiä pieni pääni on tällä hetkellä täynnä ja se tuntuu ihan kauhean raskaalta. Yritänkin olla ajattelematta liikaa ja pidän innostukseni tällä hetkellä kaapissa jemmassa järeemmille hoidoille!

Tänään olin taas akupunktiossa. Otan sen vielä toistaiseksi mukaan tukemaan tätä kiertoa. Hoitaja tunnusteli pulssiani ja sanoi, etten ole nyt niin kireän oloinen kuin viime kierrossa. Sanoinkin hänelle, että toivo on taas hiipunut viime kierron jälkeen ja mieli on maassa ja jotenkin sellainen: what ever- olo!Olen hirveän väsynyt tähän ainaiseen kuukautiskierto rumbaan. Onneksi hoitaja taas jaksoi tsempata minua ja sanoi, että kerätään taas yhdessä kaikki voimat kasaan ja uskotaan hyvään lopputulokseen. Olen kuitenkin tyytyväinen, että kehoni on selvästi rennomman oloinen. Se kertoo, että akupunktiosta on ollut apua!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Pohdintaa tästä kierrosta

Nyt kun kierto on saapunut taas viimeiselle neljännekselle niin ajattelin tehdä pienen yhteenvedon tämän kierron tapahtumista ja fiiliksistä. Kiertohan alkoi ihan hirveän korkealla pudotuksella pilvilinnoista takaisin maanpinnalle. Kuukautiset ottivat ihan tosi koville ja kärvistelin useamman päivän itsesäälin ja surun pyörteissä: en voinut käsittää miksi me ei onnistuta tulemaan raskaaksi. Me olemme kaksi todella tervettä nuorehkoa ihmistä, joista ei löydy mitään vikaa ja silti tunnen itseni ja kehoni ihan kamalan vialliseksi.  Ehkä se oli kohtalon ivaa, mutta niinä päivinä törmäsin kaupungilla yksi toisensa jälkeen raskaana oleviin naisiin. Mietin pienessä mielessäni, että hekin kaikki ovat onnistuneet. Hänkin näyttää jo ihan todella vanhalta vauvantekoon ja silti hän on onnistunut. Miten pirussa hänkin on voinut jo onnistua, hänen ihosta ja hampaista näkee kilometrien päähän, että hän polttaa monta askia päivässä ja juo litratolkulla alkoholia. Se tuntui siltä, kuin puukkoa olisi käännetty sydämmessä: bitch you're not pregnant, deal with it!  En halua edes puhua tapauksista, jossa raskaana oleva kävelee nilkat paljaana, takki auki ja rööki kädessä keskellä talven kylmintä viikkoa...En halua uhrata enään yhtäkään ajatusta sille vihalle, jota ne raskausmahan kanssa röökittelevät naiset minussa herättävät.
Päätin, että on aika päästää irti tästä vihasta. Halusin kokeilla jotakin uutta ja varasin itselleni ajan akupunktioon.

Akupunktiosta nousi tässä kierrossa minun henkinen tuki ja turva. Sain sieltä paljon uutta tietoa ja mahdollista syytä sille, miksi me ei olla vielä onnistuttu. Minulle tehtiin oma hoito-ohjelma avittamaan inseminaatiota, jonka ansiosta minulle tuli olo, että minua todellakin halutaan auttaa. Kävin ennen inssiä kaksi kertaa hoidossa stimuloimassa munarakkulaa ja kohtua. Ennen ovista he työstävät sitä niin sanottua "Yin"- energiaa, joka auttaa kohtua kasvattamaan hyvän alustan uudelle elämälle. Inssin jälkeen piti mennä samana päivänä hoitoon, jolla buustattaisiin ovulaatiota. Sen jälkeen oli tiedossa vielä  kaksi hoitokertaa, joilla yritettiin saada minun aamulämpöäni hieman korkeammalle luteaalivaiheessa ja tuettaisiin mahdollista alkion kiinnittymistä. Näillä kerroilla työstettiin "Yang"- energiaa, elikkä sitä lämpöä, joka auttaa uuden elämän kasvussa.
Kaikin puolin minulla jäi ihan hirveän hyvä fiilis akupunktiosta. En todellakaan odota mitään ihmettä tapahtuvaksi sen ansiosta, mutta voin käsi sydämellä todeta, että uskon sen vaikutukseen. Tulokset kertovat puolestaan: aamulämpöni nousi tässä kierrossa heti ovulaation jälkeen 0,2 astetta korkeammalle kuin viime kierrossa ja minulla ei ollut tuttua lämpödippiä dpo 4. Alin lämpöni luteaalivaiheessa on ollut 0,3 astetta korkeammalla, kuin viime kierrossa! Uskon vahvasti, että akulla ja ottamillani yrteillä on vaikutusta tähän asiaan. Luulenkin, että pidän akupunktion ohjelmassani myöskin ensi kierrossa. Aamulämpöjen seuraamisen saatan jättää, sillä lääkkeellisiin kiertoihin ei sitä kai hirveästi suositella. Ne hormonit saattavat heittää lämmöt ihan sekaisin.

Toinen uusi tuttavuus tässä kierrossa on ollut pregnyl-piikki varmistamaan munasolun irtoamista. Kirjoittelin ensialkuun, ettei piikistä tullut mitään oireita, mutta taisin hihkaista liian aikaisin. Päivä- pari ovulaation jälkeen olon veti todella vetämättömäksi. Mahani oli pari päivää sekavan oloinen ja mielialani vaihtelivat kauheasti. Lisäksi minulla on ollut inhottavaa vatsan turvotusta iltaisin. Nämä ovat kai sit niitä tunnettuja raskaushormonin aiheuttamia tuntemuksia. Oloni on parantunut parina viime päivänä huomattavasti. Jäljelle on jäänyt vain ihan jäätävä mahan turvotus, joka ei meinaa ollenkaan loppua. Eilen taisin näyttää siltä, että olen neljännellä kuulla raskaana😂  No, parin päivän sisällä se pregnylin vaikutus pitäisi olla kokonaan poissa kehostani. Mitään raskaus epäilyjä minulla ei ole tässä kierrossa. Yhtään ei tunnu siltä, että nyt olisi tärpännyt. Minä odotan jo ihan kauheasti seuraavaa kiertoa, sillä kaapissa on jo odottamassa resepti clomid- lääkkeelle! Alan ottamaan clomeja 3. kiertopäivä ja niitä otetaan viiden päivän ajan. Odotan mielenkiinnolla, että mitä se kyseinen lääke saa minussa aikaan! Saisinko kasvatettua kaksi hyvää johtofollia inseminaatiota varten ja sitten meille tulisi kaksoset?? No okei, nyt lentää mielikuvitus jo vähän liian kirkkaana ja liian pitkälle...

Olen yrittänyt parhaani mukaan olla positiivisempi tässä kierrossa. Minulla on ollut kiertoja, joissa en ole uskaltanut uhrata ajatustakaan elämälle vauvan kanssa, sillä pelkään, että jinksaan mahdollisuuteni onnistua entistä kovemmin. Tässä kierrossa olen antanut itselleni luvan hyvällä omallatunnolla ajetella elämää lapsen kanssa. Olen miettinyt paljon millainen äiti haluaisin olla ja olen tullut siihen tulokseen, että minusta tulisi ihan kauhean hyvä äiti 😃 Mietin tilanteita, joissa lohduttaisin lastamme tai jossa loisin uskoa häneen, että mikä vain on mahdollista jos hän tekee parhaansa. Hänestä tulisi ihan kauhean rakastettu. Kertoisin hänelle usein, kuinka haluttu hän oli ja mitä kaikkea me olimme valmiita tekemään hänen aikaansaamiseksi. Pitäisin huolen siitä että hän tietää, ettei hän ole mikään itsestäänselvyys, vaan ihme, jonka eteen me olimme valmiita uhraamaan kaikkemme! Tiedän, että puolisostani tulee jonakin päivänä maailman paras isä, isä jollaista toivoo joka ikiselle lapselle tässä maailmassa . Näillä positiivisilla ajatuksilla on hyvä jatkaa tätä tämän kierron viimeistä viikkoa, sillä jokainen päivä, viikko ja kierto vie meidät lähemmäksi meidän vielä täysin olemassa olematonta, mutta jo tässä vaiheessa niin kamalasti rakastettua aarrettamme <3

....lääkärikäynneistä, akupunktiosta ja yrteistä!

Mistä ovat pienet tytöt ja pojat tehty? Lääkärikäynneistä, akupunktiosta ja kiinalaisista yrteistä! Tänään elellään kiertopäivä 12:sta ja oli taas aika vetää housut verhon takana alas ja levittää koivet lapsettomuuslääkärin nenän edessä yläviistoon kohti taivaita. Inseminaatiota edeltävässä ultrassa kaikki näytti taas hyvältä: limakalvo oli paksuuntunut päiviin nähden oikeen mainiosti ja tällä kertaa vasemmalta löytyi johtofolli, joka oli samaa koko luokkaa kuin viime kierrossa samana päivänä. Tuttuun tapaan taas verinäytettä varten labraan ja soittoa odottelemaan inseminaation ajankohtaa varten. Muistan pari kuukautta sitten, kuinka jännitys valtasi kehoni kontrolliultrassa ja soittoa odotellessa. Se oli niin uutta ja jännää ja olin täynnä toivoa. Nyt ei tunnu missään. Ei yhtään missään. Toivo on valunut kuukautisveren mukana vessanpönttöön ja sitä kautta johonkin syvimpään viemäriin. Tällä hetkellä tämä tuntuu pakkopullalta, joka on vain pakko hoitaa alta pois, että päästään IVF hoitoihin. Juteltiin lääkärin kanssa tänään hieman meidän hoitojen tulevaisuudesta ja nyt edetäänkin seuraavasti: saan jo tähän kiertoon pregnyl pistoksen varmistamaan munarakkulan irtoamisen ja jos ja kun menkat alkaa, niin ensi kierrosta vedetään sitten ihan kokonaan lääkkeelliseen kiertoon. Sitä yritetään samat kolme kertaa ja sen jälkeen edetään vasta IVF hoitoihin.

Olin helpottunut lääkärikäynnin jälkeen. Eihän näitä luomukiertoja jaksa loputtomiin yrittää, kun ei niistä näytä tulevan yhtään mitään. Olen iloinen, että pääsen testaamaan tuon pregnyl pistoksen. Voi ainakin olla varma, että ovulaatio oikeasti tapahtuu oikeaan aikaan! Kävin heti tilaamassa pistoksen apteekista ja saan sen jo tänään iltapäivällä. Sen hinnaksi tuli vain 6 euroa, ei paha! Käyn ensimmäisellä kerralla laitattamassa piikin omalääkärilläni ja hän saa opastaa, että voisin jatkossa laittaa piikin itse kotosalla. Nyt vaan odotellaan klinikan soittoa inseminaatiolle ja pregnyl-piikin laittamiselle. Ultran mukaan inssi tulee ajoittumaan maanantaille tai tiistaille.

Tänään on illalla taas tiedossa akupunktiohoito! Jes, sitä odotan ihan fiiliksissä. Akuhoitajasta on tullut minun yksityinen terapeutti 😁 Saan itkeä sylini täydeltä hänelle pahaa oloani. Hän kuuntelee ja tsemppaa samalla kun tökkii neuloja kehooni. Tänään oli myös aika aloittaa akupunktiosta saamani kiinalainen yrtti-kuuri, jonka pitäisi erityisesti lämmittää kehoani. Odotankin nyt mielenkiinnolla, että miten kehoni reagoi näihin yrtteihin. Seoksen nimi on An Tai Fang (Safety Fetus Formula kiinalaisen lääketieteen mukaan) jota otan 2g kolmesti päivässä. Olen saanut nyt ainakin tähän asti pidettyä aamulämpöni 36,0:ssa asteessa ja sen paremalla puolella. Viime kierrossa mentiin pahimillaan 35,6 asteessa. Baby steps, baby steps...

Minulla ei ole mitään odotuksia tämän kierron osalta. Ainoa mikä minua kiinnostaa, on tuo akupunktion vaikutus minun kehooni ja mieleeni. Jos tuntuu siltä, että mieleni on paremman oloinen tulevina luteaalipäivinä (en edes aio kutsua niitä piinapäiviksi tässä kierrossa! saa jäädä piinailut romukoppaan tässä kierrossa!), niin voisin jättää hoidon ohjelmaani. Akupunktiotahan suositellaan aloitettavaksi kolmea kuukautta ennen  lapsettomuushoitoja, eli se saattaa kestää kuukauden- pari, kunnes keho alkaa kunnolla reagoimaan neulotteluun. Voisin meinaan jatkaa niitä akuja ihan sinne meidän tuleviin lääkkeellisiin insseihin ja IVF hoitoihin asti. Olisi sitten keho oikeen rennossa tilassa, kun järeemmät hoidot alkavat. Toisaalta minulla on tällä hetkellä ihan hyvät fiilikset kaiken suhteen. Asiat näyttävät taas etenevän ja pääsen jo tässä kierrossa testaamaan uutta juttua! Sen jälkeen alkaakin sitten ihan aikuisten oikeasti meillä hoidot. Eihän tätä inseminaatiota luomukiertoon oikeen edes kutsuta vielä miksikään hoidoksi. Ne tulevat lääkkeelliset kierrot antaa hirveästi toivoa, että tänä keväänä meille voitaisiin suoda se kaikista paras ja ihanin ihme. Me emme luovuta <3

ps. nyt ottaisinkin innolla vastaan kokemuksia Pregnylistä!? Tuntuuko se jotenkin erilaiselta kuin luomu ovulaatio? Pianhan se selviää...varmasti tietysti jokaisen keho reagoi siihenkin eri tavalla.

Huono aineenvaihdunta?

Akupunktion jälkeen aloin ihan hulluna googlettelemaan, että mistä alhainen basal body temperature oikeen voi johtua. Linkki toisensa jälkeen internet vei minut ihan uuteen maailmaan: alhaiseen ruumiinlämpöön on vain yksi selitys: aineenvaihdunta ei ole kokonaisuudessaan kunnossa, joka hidastaa kilpirauhasen toimintaa. Löysin tieteellisiä tutkimuksia, jossa todistettavasti alhaisen lämpötilan omaavilla henkilöillä on paljon vaikeampi tulla raskaaksi, kuin ns. normaali lämpöisillä. Tämä taas puolestaan selittyy aineenvaihdunnalla, koska aineenvaihduntamme on suoranaisesti yhteydessä hormooni toimintaamme. Eksyin australialaiseen blogiin: http://www.ladycomp.com.au/blog/how-to-raise-your-basal-body-temperature/ , jossa kerrotaan aineenvaihduntamme olevan suoranaisesti yhteydessä hedelmällisyyteen. Nykypäiväiset ruokatottumuksemme (vähäkaloriset vaihtoehdot, rasvattomat tuotteet, kasvisöljyt ym..) hidastavat kilpirauhasen toimintaa. Tämä ei blogin mukaan ole ongelma itse kilpirauhasen toiminnassa (jonka vuoksi veriarvot ovat ihan normaalit), vaan maksa ei saa muutettua T4 hormonia T3 hormoniksi, joka on todella tärkeä asia naisen hormoonitoiminnan kannalta. Tämän ilmiön huomattavin oire on alhainen aamulämpö, päivisin palelevat kädet ja jalat, tiheä virtsaamisen tarve ja väritön virtsa. Check, check, check, check!

Lainaus suoraan blogista: "aineenvaihdunnan nopeus - aktiivinen kilpirauhasen toiminta, joka on aineenvaihduntahäiriön ensisijainen tekijä, määrittää millä nopeudella pro-gestation hormooni muunnetaan keltarauhashormoniksi. Kun aineenvaihdunta on vähäistä ja hidasta, hedelmällisyys on huono. Kun aineenvaihdunta paranee, mahdollisuutesi tulla raskaaksi kasvaa huomattavasti."
Löysin yllä mainitusta blogista myöskin suositellun kirjan aiheeseen liittyen: Diet Recovery: Restoring Hormonal Health, Metabolism, Mood and Your Relationship with Food by Matt Stone

Ostin kirjan heti Apple-kirjakaupasta ja ahmaisin sen viikonlopun aikana yhdeltä istumalta😀 Vitsi, että kirja oli mielenkiintoinen. Siellä puhutaan useaan otteeseen huonon aineenvaihdunnan aiheuttamasta hedelmättömyydestä ja naiset kertoivat yksi toisensa jälkeen, kuinka olivat plussanneet vuosien yrityksen jälkeen noudatettuuaan tätä Matt Stonen kuvaamaa ruokavaliota, joka kiihdyttää aineenvaihduntaa ja nostaa kehon lämpötilaa.

Konkreettiset ohjeet naiselle, joka haluaa nostaa kehon lämpötilaa ja maksimoida raskaaksi tulemisen ovat todella simppelit:

- päivittäinen ravitseva ruoka, jossa pääroolissa ovat käsittelemättömät hiilihydraatit, tyydyttyneet rasvat ( eli ne meidän tuntemat muka "pahat rasvat") ja proteiini. 

- Päivän aikana pitää syödä vähintään kolme näistä ravintoaineista koostuvaa ateriaa. Joka aterialla pitää syödä enemmän, kuin ruokahalu antaa periksi. Eli syödä itsensä ns. todella kylläiseksi. Tämä pakottaa kehoa aktivoimaan aineenvaihdunnan ja poistamaan ylimääräisen ravinnon.

- Illan viimeisen aterian ja aamun ensimmäisen aterian välillä tulee olla vähintään 12 tuntia aikaa. Tämä "väliaika" saa kehon vastaanottavaisemmaksi leptiini hormonille, joka on hedelmällisyyden kannalta tärkein hormooni kehossa, koska se nostaa progesteronia ja kilpirauhashormonia. 

- vältä liiallista liikuntaa ( tämä tulee olemaan itselle vaikein kohta, olen himo liikkuja!)

- käytä tyydyttyneitä rasvoja tyydyttymättömien sijaan: voita paistamiseen, täysrasvaisia maitotuotteita, kookos öljyä, punaista lihaa...

Jos tätä "ruokavalioo" noudattaa 30 päivän ajan, pitäisi ruumiinlämmön alkaa nousemaan! Kuulostaa simppeliltä. Itse olen aina (tai ainakin viimeiset 3-4 vuotta) syönyt omasta mielestäni suht terveellisesti. Syömme päivittäin perinteisen lautasmallin mukaan: puolet vihanneksia, 1/4 lihaa tai kalaa ja 1/4 hiilareita. Herkuttelen silloin tällöin, mutta en ikinä liiottele. Juon todella kohtuudella alkoholia ja kahvia. En polta tupakkaa ja BMI:ni on normaali. Emme kuitenkaan vuosiin ole käyttäneet esim. voita paistamiseen, vaan aina auringonkukka öljyä. En ole vuosiin syönyt maitotuotteita, ainoastaan silloin tällöin jugurttia, sekin rasvatonta. Olen yrittänyt tietoisesti välttää liiallista hiilihydraattien saantia. Nyt luettuani tuon kirjan, ymmärrän, että tämä kaikki on tehnyt keholleni hallaa. Olen "aliravitsemus" tilassa. Pelkään myöskin, etten saa tarpeeksi ravintoa päivän aikana. Minulla on todella pieni rasvaprosentti, varmasti senkin takia, kun juoksen pitkiä lenkkejä. Olen vähentänyt juoksua raskauden yrityksen aikana, mutta juoksen edelleen. Matt Stonen mukaan pitkät lenkit ovat raskautta tavoittelevien naisten vihollinen. Lenkit heikentävät aineenvaihduntaamme, jonka seurauksena ruumiinlämpö laskee ja hormoonituotanto (varsinkin progesteroni) heikkenee.

Innostuin kirjasta ihan kauheasti ja aionkin tehdä pienen testin: aion elää kuukauden tämän Matt Stonen ideologian mukaan ja aion seurata, mitä aamulämmölleni tapahtuu. En aio toteuttaa ohjeita ihan kirjaimellisesti, en esimerkiksi aio syödä itseäni joka aterialla ihan ähkyksi vaan aloitan vaikka sillä, että syön itseni aamulla ja lounaalla täydemmäksi, kuin yleensä. Aion ottaa täysrasvaiset maitotuotteet mukaan päivittäiseen ruokavaliooni ja alan paistamaan sekä lihan, kalan että kasvikseni voissa tai kookosöljyssä. Yritän myöskin syödä hieman enemmän hiilihydraatteja.  Aion myöskin jättää juoksemisen kuukauden ajaksi Stonen ohjeistuksen mukaan, ja otan tilalle hänen suositteleman venyttelyn ja joogan.

Aloitin jo viikonloppuna kokeilemaan tätä systeemiä ja arvatkaapa mitä!? Aamulämpöni oli pitkästä aikaa follikkeli vaiheessa yli 36 astetta ja virtsani väri muuttui heti keltaisemmaksi! 😀 Kaikki siis aineenvaihdunnan kannalta oikeen positiivisia muutoksia! Tavoite olisikin saada se aamulämpö nyt folli vaiheessen tonne 36,4-36,5 paikkeille ja luteaaliin sitten sinne ihan 37 asteeseen. Katsotaan onnistuisinko tässä yhdessä akupunktion kanssa!

Tänään olin toistamiseen akupunktio hoidossa ja ai että se teki taas hyvää! Hoitaja oli etsinyt tietoa siitä minun lämpödipistä dpo 4 ja oli sitä mieltä, ettei se ole ollenkaan hyvä asia raskauden kannalta. Voi hyvinkin olla, että kohdun kylmä lämpötila hylkii hedelmöittynyttä alkiota heti kättelyssä. Yritämmekin nyt tässä kierrossa välttää tämän lämpödipin. Hän määräsi minulle ylimääräisen hoitokerran dpo 3 päivälle, ettäs saataisiin keho tosi rentoon ja lämpimään tilaan. Tällä hetkellä ei muu auta, kun vain yrittää ja yrittää uusia juttuja ja toivoa parasta <3 

Akupunktio kokemukseni

Kuten viime postauksessa kerroinkin, kävin eilen ensimmäistä kertaa lapsettomuushoitoja tukevassa akupunktiossa. Käynti osoittautui todella mielenkiintoiseksi. Päätökseni lähteä kokeilemaan akupunktiota ei todellakaan ollut kiinni omasta uskomuksestani kiinalaiseen lääketieteeseen, vaan pikemminkin tarpeesta kokeilla taas jotain uutta tämän meidän projektin edistämiseksi. Hoitaja oli aivan ihana! Hän oli keski-ikäinen nainen, jolla on itse ollut aikoinaan vaikeuksia tulla raskaaksi. Hänellä on ollut nuoruudessa myös muuta terveydellistä ongelmaa, joka sai hänet lähtemään opiskelemaan kiinalaista lääketiedettä. Minun piti lähettää hänelle etukäteen oma aamulämpökäyräni, jonka hän oli analysoinut etukäteen. Kävimme alussa läpi kaikki perusasiat: minun kiertoni, kuukautisten koostumukset ja värit, PMS-oireet, kivut ja meidän lapsettomuus taipaleemme kaikkine lääketieteellisine tutkimuksineen. Johtopäätös tietojemme perusteella oli, että miten ihmeessä te ette ole vielä raskaan. No kidding!??
Hoitaja tunnusteli ranteeni ja katsoi kieleeni ja totesi, että tyttö on ihan kipsissä. Kehoni käy tällä hetkellä ihan hirveillä ylikierroksilla stressin takia. Kuulemma kieli- ja pulssidiagnostiikka ovat osa kiinalaisen lääketieteen taudinmääristystä. Kielen pääni oli todella tummanpunainen, mikä kertoo voimakkaasta stressi tilasta. Ranteen pulssistani oli myöskin havaittavissa ihan sama asia. Hermoni ovat todella kireällä. Sanoin ihan suoraan hoitajalle, että lapsettomuus stressaa, surettaa ja pelottaa minua päivittäin.

Seuraavaksi käytiin läpi lämpökäyräni. Lämpökäyrää pidetään yhtenä todella tärkeänä tiedon lähteenä naisen hedelmällisyyttä tutkittaessa. Lämpökäyräni on sinänsä hyvä, mutta minun lämpötilani ovat kuulemma liian alhaisia. Follikkeli-vaiheessa keskilämpötilani tippuu alle 36,0 asteen, mikä on kuulemma vähän liian alhainen. Lämpökäyräni näyttää ovulaation tapahtuvan hienosti, mutta myös luteaalivaiheen lämpötilat jäävät vain 36,4-36,7 asteeseen. Käyrän kontrolliviiva oli esim. viime kierrossa vain 36,15°:tta. Se pitäisi saada vähintään 36,3-36,4 asteeseen. Tätä "alilämpöä" pidetään kiinalaisessa lääketieteessä ongelmallisena kiinnittymiselle. Kylmä kohtu voikin hyvin johtaa hedelmöittyneen munasolun hylkimiseen. Kysymys kuuluukin, että miten tätä kehon lämpötilaa saataisiin korkeammalle? Useasti kyseessä saattaa olla progesteronin puutostila. Minulla kuitenkin proge-tasot on todettu hyviksi verikokeilla. Toinen lämpökäyrään liittyvä huomio oli dpo 4 tapahtuva lämpödippi. Se tapahtuu minulla joka kierrossa. Lämpötila tippuu päiväksi kontrolliviivan alapuolelle. Hoitaja ei osannut sanoa selitystä tälle, mutta aikoo kuulemma etsiä tietoa kirjallisuudesta.

Ennen itse akun aloittamista teimme hoitajan kanssa minulle "hoito-ohjelman" tälle kierrolle. Eilen minua pisteltiin paikkoihin, jotka stimuloivat munasolun kasvua ja laatua. Lisäksi neuloja pisteltiin päähäni, jotta stressitasojani saataisiin vähän laskettua. Sain myös vatsani päälle lämpölampun, joka lämmittäisi kohtua oikeen kunnolla. Seuraava aikani on ensi maanantaina, kp 8. Tarkoituksena on silloin taas pistellä munasolun laatua parantaen ja kohdun limakalvoja valmistaen. Ideaali olisi, että menisin vielä päivää ennen inseminaatiota hoidettavaksi, mutta se näyttää osuvan juuri viikonloppuun tässä kierrossa. Siitä seuraava on sitten 6:des päivä inseminaation jälkeen, joka on oma sessionsa tukemaan alkion kiinnittymistä. Lisäksi sain luteaalivaiheeseen kiinalaisen yrtti-seoksen, joka auttaa kehoani nostamaan lämpötilaa kohdussa mahdollista alkion kiinnittymistä varten. Niitä yrttejä alan ottamaan kp 12, LH-piikin aikaan. Eilinen sessio teki minulle ihan hirveän hyvää! Minulla oli todella lämmin ja rento olo piikityksen jälkeen. Nukuin yön todella hyvin ja sikeästi.

Tiedostan hyvin, ettei tässä nyt mistään maata mullistavasta hoidosta ole kysymys enkä todellakaan odota ihmeitä. Itselleni tärkeintä olisikin saada laskettua stressiäni ja sitä kautta saada tasapainoisempi tila keholleni ja mielelleni. Tästä ei varmasti ainakaan mitään haittaa ole. Mitä lämpökäyrääni tulee, aionkin nyt toteuttaa seuraavan tässä kierrossa: ovulaation jälkeen en syö mitään raakoja vihanneksia, salaatteja tai trooppisia hedelmiä. Ne kuulemma kaikki laskevat kehon lämpötilaa. Päivittäinen salaatti-lounaani vaihtuu nyt lämpimiin keittoihin ja täysjyvä leipään. Käyn ostamassa pari extra kaurapussia, joita kuljetan mukanani myös työpaikalle. Pahinta on kuulemma paikallaan istuminen, jonka seurauksena veri ei pääse kiertämään kehossa ja lämpötila laskee. Alan juomaan enemmän vihreää teetä päivän aikana. Lisäksi aion kysyä lääkäriltä ensi viikolla, että olisiko minulla mitään mahdollisuutta saada lisä keltarauhashormonia inseminaation jälkeen tukemaan mahdollista kiinnittymistä ja nostamaan kehon lämpötilaani. En tietenkään lääkärille ala puhumaan mitään läpökäyrä analyyseja 😀 Eihän lapsettomuuslääkärit sellaisiin usko. Laitan ehkä mieheni vielä asialle, hän on muutenkin tietämättömämpi tällaisissa asioissa. Jos lääkäri pitää sitä lisä progea ihan naurattavana ideana, niin voidaan laittaa miehen tietämättömyyden piikkiin!

Odotan jo innolla maanantaita, että pääsen taas piikiteltäväksi! Onpahan taas jotakin uutta mitä kokeilla ja odottaa. Aikakin menee nopeammin, kun saan käydä näissä hoidoissa. Se sessio toimi muuten myöskin ihan mahatavana terapiana! Hoitaja oli niin ymmärtäväinen ja kyseli miten jaksellaan tämän kaiken keskellä. Eihän sieltä lapsettomuusklinikalta saa mitään empatiaa epäonnistuneen kierron jälkeen. Sain puhua hirveän avoimesti eilen meidän tilanteesta ja siitä kuinka raskasta tämä on ollut. Tämän pitäisi olla sitä elämän iloisinta ja jännittävintä aikaa. Minulle tästä on tullut elämäni hirvein ajanjakso. Hoitaja totesi, että älä huoli, sinusta tulee ihan varmasti äiti. Siihen vain menee hiukan enemmän aikaa, kuin alunperin oli tarkoitus. Mietittiin siinä vielä yhdessä elämän epäreiluutta...Se, että saa kuulla nämä kaikki jonkun toisen suusta, antaa minulle ihan hirveästi lisä tsemppiä!

Tulipa pitkä sepustus...No, kannattaa lukea jos akupunktio hoitomuotona yhtään kiinnostaa!

Luovutus voitto?

Olen nyt viimeisen puolen vuoden aikana huomannut aina menkkojen alettua, että olen henkisesti joka kerta ihan poikki. Kierron viimeiset päivät ovat käyneet ihan hirveän raskaiksi. Mieliala vaihtelee tunneittain toivon ja epätoivon välillä. Jokainen vessakäynti on kuin matka tuntemattomaan, kun pelottaa, että joko on verta paperissa. Yöt ovat levottomia ja pelon siivittämiä, kun pelkään, että herään hiestä märkänä ja menkat alkavat. Kehoni tärisee iltaisin. Pellottaa jo etukäteen, että miten selviän henkisesti taas menkoista. Viime kierrossa nämä tuntemukset olivat voimakkaammin läsnä, kun koskaan aikaisemmin. Odotukseni olivat taivaissa kaiken menneen niin nappiin. En kuitenkaan voi elää näin. Tämä on pidemmän päälle ihan hirveän raskasta keholleni ja mielelleni. Mietin itsekseni, että olisiko luovutuksen tuska helpompi kestää, kuin se joka kuukautinen hermoromahdus menkkojen alettua? Mitä jos vain luovuttaisin? En yrittäisi enään. Tiedän, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta en pysty enään jatkamaan elämääni näin. Tottakai "yrittäminen" jatkuu ja mielessäni olenkin jo IVF- hoidoissa. En usko, että inseminaatio tulee meitä auttamaan. Vika on melkein pakko olla joko itse hedelmöittymisessä, tai sitten kiinnittymisessä.
Olen tullut pisteeseen, että en vain jaksa tätä enään. Kehoni on varmasti han lukossa. Ei ihme, ettei sinne kukaan viitsi kiinnittyä.

Varasin ajan taas kontrolliultraan ja verikokeisiin kiertopäivälle 12. Se on ensi viikon perjantaina. Se tuntuu olevan ikuisuuden päässä. Sitä odotetaan taas kuin kuuta nousevaa ja sit kierron lopussa menkkojen alettua ihmetellään, että mihin se tammikuukin on taas hujahtanut. Sama rumba jatkuu 12 kertaa ja huomataan, että vuosi lähenee loppuaan ja me ei olla vieläkään raskaana...Näen tämän jo sieluni silmin. Rehellisesti sanoen minua ei huvittaisi yhtään mennä sinne lääkäriin. Ei se kuitenkaan mitään auta. Olen myöskin varma, ettei lääkäri tule lämpiämään hormoonilääkitykselle kohdallani. "Omat hormonit ovat aina niin paljon parempi vaihtoehto kuin lääkkeelliset". Tämä lausahdus lääkärin suusta on tullut vähän liiankin tutuksi viime kuukausina. No minkäs teet, kun ei ne omat täydelliset hormonini pysty saamaan lasta aikaiseksi! Taitavat olla jotenkin viallisia täydellisiä hormoneja.

Tämä huonoakin huonompi oloni sai minut etsimään tietoa akupunktiosta. Varasinkin ajan itselleni huomisillalle hedelmällisyyttä edistävään akupunktioon. He tekevät yhteistyötä lapsettomuushoidoissa olevien naisten kanssa. IUI, IVF ja ICSI potilaat tukevat hoitoansa akupunktiolla. Luin netistä naisten kokemuksia, missä he kertovat, että akupunktion suorittaja löytää kehosta epätasapainoja hoidon aikana ja hän pystyy esimerkiksi kertomaan, että onko ongelma hedelmöittymisessä vai esimerkiksi kiinnittymisessä. Odotan innolla, että mitä omasta kehostani paljastuu. Varmasti ainakin todella paljon huonoa energiaa ja jännitteitä. Aionkin nyt ottaa tähän kiertoon inseminaation tueksi tämän akupunktion. Olin lueskelevinani, että hoitoja pitäisi tehdä kerran tai kaksi ennen ovulaatiota ja vielä kai yksi tukemaan mahdollista kiinnittymistä. Nämä hoidot eivät tietysti ole ilmaisia, mutta mihinkä muuhunkaan minä tällä hetkellä rahani laittaisin. En ainakaan lastenhuoneen sisustamiseen!
Inseminaatio ei motivoi minua yhtään tässä kierrossa. Ihan sama minulle meneekö ajoitus nappiin vai ei, eihän sillä kuitenkaan ole kohdallani mitään merkistystä. Saimme postissa laskun ensimmäisestä inseminaatiosta ja olin yllättynyt kuinka "halpa" lysti se yksi kerta on. Kaikkine ultrineen ja verikokeineen maksoin 59 euroa koko kuukauden rumbasta. Odotin itse jotain 500 euron laskua😀 Maassa, jossa asun on kylläkin todella hyvä sosiaaliturva systeemi. Paikallinen "kela" maksaa inseminaatio kuluista yli 60%. Verojakin tietysti maksan paljon enemmän, mitä Suomessa maksetaan, että saavat kyllä korvatakin ison osan!

Mitenhän tämänkin sekavan kirjoitukseni voisi taas tiivistää...pääni on ihan sekaisin enkä jaksa enään. Luovutan, mutta en kuitenkaan luovuta. Inseminaatio ei innosta eikä motivoi minua enään. En usko sen mahdollisuuksiin.
Aikuisten oikeasti: yritän ottaa tähän kiertoon vähän rennomman asenteen ja yrittää ajatella, että tähän projektiin voi vielä mennä aikaa. Jokainen kierto vie meidät kuitenkin lähemmäksi sitä lopullista palkintoa. Tutustun kiinalaiseen lääketieteeseen ja yritän saada mieleni ja kehoni sitä kautta rennomaksi, jotta inseminaatiolla olisi paremmat mahdollisuudet onnistua. Kaikkea uutta on aina kiva kokeilla. Ja jos ei muuta apua ole, niin se ainakin varmasti auttaa minua rentoutumaan.
Anteeksi minun negatiivinen asenteeni, mutta kiertopäivä 2 se on vielä sallittua! Ja sitähän varten tämän blogin aloitinkin, että tästä tulisi se paikka, missä saa aidosti olla oma itsensä ja jakaa ajatukset. Tällä ei tarvitse vetää sitä tuttua tekohymyä kaapin hyllyltä ja todeta, että minulla on kaikki hyvin. Totuus kuitenkin on, että tällä hetkellä minulla on ihan hirveän paha olo, mutten voi kertoa siitä kenellekkään, paitsi miehelleni. Ja teille ihan parhaille lukijoille! Tulen varmasti päivittelemään lähipäivinä kokemukseni akupunktioon liittyen. Jos täällä joukossa sattuu olemaan joku, jolla on kokemusta akupunktiosta liittyen hedelmöityshoitoihin, niin kaikki kertomukset ovat tervetulleita!? :)