39+0: piinaavaa odottelua

Piinapäivät/piinaviikot saavat näköjään ihan uuden ulottuvuuden raskauden lopussa. Kuvittelin piinapäivien olevan minulle historiaa tässä vaiheessa, mutta tuntuu, että taas on piinapäivät menossa, kun odotetaan synnytystä ja mitään ei tapahdu.. Nämä viimeiset päivät tuntuvat matelevan ja pahinta on se, ettei yhtään tiedä koska alkaa tapahtumaan. Ihmisten utelut eivät auta tilannetta.

Olo on edelleen kaikin puolin todella siedettävä. Istuminen on tukalaa, kun vauvan peppu painaa ylävatsaa, jalat oikean puoleista kylkeä ja pää painaa tuolla alhaalla rakkoa, lantiota ja jotakin mitä en osaa paikantaa. Seisomaan noustessa ja kävellessä on pistävää kipua alapäässä, olisiko ne niitä ihmisten mainitsemia "sukkapuikko viiltoja", jotka löystyttävät lantiopohjan liitoskohtaa? Ne tekee todella kipeää ja se onkin saanut pientä pelkoa aikaan synnytykseen, että tuntuuko synnytys vielä x10000 niin viiltävältä kivulta ja koko ajan? Mitään vatsan kovettumisia ei vieläkään ole ollut..Tai tuntuu enemmänkin, että koko vatsa on yksi kova pallo koko ajan. Vauvalla ei ole enään tilaa liikkua ja hänen potkut ja muljahduskset ovat alkaneet myöskin tuntumaan kipeämmiltä. Minusta tuntuu, että kohtuni ei pysty venymään enään millimetriäkään. Neiti on kuitenkin vielä tosi aktiivinen ja hän jumppaileekin päivän läpeensä kunnon peppu-jalka muljahdusten kera :D
Eilen illalla sain jonkin ihmeellisen nenäverenvuoto kohtauksen. Nenä tuntui menevän tukkoon ja niistäessä se oli täynnä verta..taitaa olla limakalvot aika kuivat näin loppuraskaudesta. Yöt saan nukuttua hyvin, mutta huomaan, että kyljellään nukkuminen yhdessä asennossa saa yön aikana pienen jumin aikaan selkä- pakara seudulle. Viikko sitten minulla oli parina päivänä ensimmäistä kertaa elämässäni pientä närästystä, mutta sekin loppui kahden päivän jälkeen eikä ole vaivannut sen koomin. Kevyitä menkkajomotuksia tulee ja menee..jonakin päivänä niitä on ja sitten saattaa olla taas päivä tai pari, ettei ole mitään.

Vanha kansa sanoo, että täydenkuun aikaan vauvoja syntyy tilastollisesti enemmän. Olen saanut monilta veikkauksia, että meidän vauva syntyisi huomenna täyden kuun aikana. Voi kuinka toivoisinkaan, että näin kävisi jollakin ihmeen kaupalla, mutta en toisaalta jaksa uskoa, että huomenna tapahtuisi vielä mitään. Huomenna on tiedossa vielä ultra gynekologin luona. Tosi kiva päästä katsomaan kohdunkaulan ja kohdunsuun tilannetta. Ja minkä kokoinen tyyppi siellä tällä hetkellä potkii! Jospa se gynen ropelointi saisi vähän liikettä aikaan tuolla alapäässä :D Varoiksi saadaan varmasti aika yliaikaiskontrolliin viikolle 40+, jossa sovitaan sitten tarvittaessa käynnistämisestä. Jännää! Synnytystä tulee jonkin verran mietittyä, mutta mitään suurempaa pelkoa/paniikkia en ole vieläkään saanut itselleni aikaan. Ainoastaan ne sukkapuikko- liitoskivut vähän mietityttävät, että onko se synnytyskipu sellaista.. Maha ja vauva on oman tuntuman mukaan selvästi laskeutunut viimeisen viikon aikana. Potkut tuntuvat paljon alempana kyljissä ja maha roikkuu enemmän alhaalla ja painaa reisiä istuessa. Kuvassa taas jotenkin näyttää, että vatsa olisi vielä tosi ylhäällä! Viikko laskettuun aikaan ja se tuntuu jotenkin ikuisuudelta tässä vaiheessa.. No, jospa me yritettäisiin viettää vielä hauska (toivottavasti viimeinen) viikonloppu kahdestaan. Who knows!

rv 39+0