Ensi alkuun toivotan kaikille hyvää ja onnellista uutta vuotta 2020! Hävettää vähän, että ei ole yhtään ehtinyt kirjottelemaan kuulumisia vaikka tässä kotona ollaankin äitiyslomalla...syynä varmasti on se, että myös miehelläni on ollut kahden viikon loma, jonka vuoksi ollaan tehty paljon yhdessä kotona kaikkea ja aikaa kirjottamiseen ei ole riittänyt. Koti on nyt laitettu viimesen päälle baby proof kuntoon, kaikki on valmiina meidän neitiä varten! Vaunutkin saatiin tilattua, ne toimitetaan ensi viikolla.
Täällä ollaan edelleen hyvin raskaana. Tunnelma on odottavainen, sillä montaakaan viikkoa synnytykseen ei tule olemaan. Itse toivoisin kovasti, että synnytys käynnistyisi luonnollisesti ensi viikolla tai viimestään sitä seuraavalla viikolla. Viikon päästä minulla on viimeinen ultra gynen luona (39+0) jossa sovitaan sitten jatkosta ja mahdollisesta yliaikaiskontrolleista. Paljon viikkoa yli lasketun ajan ei täällä raskauksia anneta mennä. Pari viikkoa sitten ultrassa neidillämme oli painoa 2,85kg ja painoarvioksi syntymään annettiin sen laskelman perusteella 3,5kg, eli tosi keskikäyräinen vauva olisi sen mukaan tulossa. Mutta eihän sitä todellisuutta ikinä tiedä.
Mitään ihmeellistä synnytykseen liittyvää merkkiä ei ole ollut. Kolotuksia alapäässä on ja nyt on parina päivänä ollut tosi menkkakipumaisia tuntemuksia alavatsalla, josta minulla jo vähän heräsi pieni toivon kipinä synnytyksen alkamisesti tulevina päivinä/viikkona. Tänään olo on taas ollut ihan normaali ja mitään tuntemuksia ei ole ollut. Kaippa ne kramppailut sitten jotenkin valmistavat kohdunsuuta tulevaan koitokseen, tiedä häntä.
Muuten olo on vielä ihan todella hyvä. Lääkärin tarkastuksessa pari päivää sitten kaikki oli muutenkin hyvin: pissa puhdas, verenpaineet ja vauvan sydänäänet hyvät ja paino on nyt noussut +8kg aloituspainosta. Nyt vain sitten odotellaan, että koska alkaa tapahtua.
Mitä mieltä muuten olette te jo synnytyksen kokeneet: onko hyödyllistä lukea synnytykseen liittyen kirjallisuutta etukäteen vai onko se ihan turhaa itse tosi tilanteessa? Suosittelisitteko valmistautumaan tulevaan koitokseen jollakin tapaa vai vaan kylmän rauhallisesti odotellen? :D
Ps. Lupaan kirjottaa tulevina päivinä vähän aktiivisemmin oloja ja kuulumisia tänne ylös muistiin.
Apua, oot jo noin hyvillä viikoilla! Hyvä vaan, jos ootte saaneet vietettyä aikaa kaksin ja laitettua kaikkea valmiiksi. Vauvan kanssa aika jää helposti kortille, ainakin meillä :)
VastaaPoistaMulla taisi olla viikon verran epämääräisiä menkkatuntemuksia etenkin öisin ja sitten tosiaan 38+3 poika syntyi. Toivotaan, ettei sulla mee pitkään enää.
Itse luin paljon synnytyksistä, Bookbeatissa oli myös joku hyvä äänikirja aiheesta. En tiedä oliko siitä hyötyä, muttei ainakaan haittaakaan. Tiesi vähän itsekin, mitä tapahtuu, jos tulikin jotain yllättävää eteen. Siellä kun ei kätilöt ehkä aina huomaa tai ehdi kummempia selostaa.
Nyt mulla heräsi toivo, kun sanoit noista menkkatuntemuksista. Ehkä se on hyvä merkki, että niitä on nyt alkanut tulemaan. Tosi hajavaisia ja kevyitä kuitenkin vielä. Mutta mistä sitä tietää, jos vaikka mullakin viikon päästä alkaisi tapahtumaan:)
PoistaMä alotin lukemaan ibookissa viime viikolla luonnolliseen synnytykseen liittyvää kirjaa. Niihin naisten tarinoihin jää jotenkin koukkuun..
Täytyykin tsekata noita podcasteja vielä aiheeseen liittyen!
Nyt kun sulla on aikaa, niin kannattaa ehdottomasti lukea ja ottaa selvää vauvan uneen liittyvistä asioista. Koska sit kun vauva on syntynyt, et jaksa lukea tai perehtyä ennenkuin on niitä ongelmia... Toivottavasti siis ei, mutta on helpompaa tehdä kaikki heti alusta oikein ettei opeta vauvalle sellaisia uneen liittyviä juttuja, joista sit täytyy myöhemmin opetella pois. Suosittelen lämpimästi Laura Anderssonin kirjaa Voit nukkua, jos sulla on mitään mahdollisuutta saada sitä käsiisi. :)
VastaaPoistaTäytyykin etsiä tuo kirja vielä käsiin! Olet ihan oikeassa, että kohta ei ole ollenkaan aikaa lukemiselle ja se olisi nyt tosi hyödyllistä lukea asiaan liittyen. Kuten sanoit, niin parempi tehdä asiat heti alusta asti oikein. Kiitos vinkistä:)
PoistaToivottavasti siellä päästään pian tosi toimiin! :) menkkamaiset kivut ovat varmasti hyvä merkki, eiköhän siellä paikat pehmene pikkuhiljaa!
VastaaPoistaJa itse luin paljon tietoa synnytykseen liittyen, kirjallisuutta plus netistä esimerkiksi naistalo.fi ja sieltä synnytys osio. Tutustuin eri lääkkeettömiin/lääkkeellisiin kivunlievitys menetelmiin, tein synnytystoivelistan, tein mielikuva- ja rentoutusharjoituksia (mindfulnesia) ja opettelin rentouttamaan leukaa ja lantionpohjaa. Itse koin kaiken tuon olevan hyödyksi, vaikka ikinä ei voikaan ennustaa miten asiat menee. Itseäni auttaa, kun tietää asioista mahdollisimman paljon ja rentoutuminen auttaa synnytyksen edistämisessä ja kivun hallinnassa :) muistan lukeneeni, että kun rentouttaa leukaa niin lantionpohja samalla rentoutuu, joka sitten auttaa vauvaa laskeutumaan synnytyskanavassa. Että leuka rennoksi! :D
No toivotaan! Nämä viimeiset viikot ovat ihan hirveitä piinaviikkoja :D Tulee jotenkin ne yritysajat ihan mieleen, kun piinapäivät tuntuvat loputtoman pitkiltä. No, olen nyt asennoitunut siihen, ettei ennen LA tapahdu mitään. Tuleepahan sitten yllärinä, jos lähtö sattuisikin tulemaan vielä ennen sitä.
PoistaMä aloin nyt lukemaan sellaisen dulan suosittelemaa kirjaa lääkkeettömästä synnytyksestä. Vaikka itse haluan epiduraalin ja paljon lääkkeellistä apua, niin minusta siitä kirjasta saa hyviä vinkkejä juurikiin supistusten vastaanottamiseen ja tohon mindfulness puoleen. Siitä ei varmasti haittaa ole. Hei, törmäsin juuri pari päivä sitten itsekin jossakin tuohon leuan rentouttamiseen, joka auttaa puolestaan lantion rentoutumisessa. Eli leukaa vaan rennoksi! :D
Leuka yleensä rentoutuu sellasella matalalla ääntelyllä ja murinalla, joka ainakin mulla tuli ihan luonnostaan. Oli vaan pakko pitää ääntä! Ja siis jos synnytys etenee sujuvasti, hyvinkin voi yrittää ilman epiduraalia. Yleensä se on silloin hyvä keino jos on vaikka jo vuorokausi supistuksia takana ja alkaa olla voimat loppu, niin saa hetken levätä. Muuten melkein ilman tuntee supistukset ja on helpompi ponnistaa. Myös muita puudutteita on, jotka toimii. Ja ilokaasua kannattaa heti jo hyvissä aloin pyytää kokeiluun! :D jos se ei toimi niin sit melkein seuraava on se epiduraali.
PoistaMiten muuten siellä, onko synnytys ilmaista vai kovinkin kallis juttu?
Toi matala ääni olikin hyvä vinkki tohon leuan rentoutukseen! Tässä vaiheessa on niin vaikea sanoa, miltä ne supistukset oikeen tulevat tuntumaan ja miten niitä kestää. No, se varmasti pian selviää :D
PoistaJa ehdottomasti ensin ilokaasun ja muiden juttujen kokeilut. Mutta yritän jotenkin olla realistinen itselleni, etten odota ensisynnytykseltä mitään ihmeitä. Sekä äidilläni, että isoäidilläni ovat olleet kaikki synnytykset aina tosi vaikeita, pitkiä ja rankkoja ja uskon, että minulla tulee menemään samalla kaavalla. Meillä kaikilla on niin tosi kaposet paikat. Vaikka eihän se kai aina koko totuutta kerro. Mutta tottakai olen aivoimin mielin ja katsotaa sitä sitten ihan tilanteen mukaan:)
Ei se synnytys ilmaista ole, mutta täällä on niin kovin hyvin asiat sairauskulujen korvauksissa (veromaksut taivaissa..). Täällä normaali synnytys sairaalassa on jotakin 2.500 - 3.000€ luokkaa, josta paikallinen kela korvaa noin 70%… itselle jäävä osuus on noin 1.000€ luokkaa riippuen käytetystä kivunlievityksestä, vauvan tarvittavasta hoidosta, huonetyypistä ym. Mutta meillä on vielä erillinen oma sairaskuluvakuutus, joka korvaa melkein kaiken. Meidän omavastuu osuus taitaa olla 75€. Eli loput saadaan sitten vakuutuksen kautta takaisin. Ainoa jota ei korvata vakuutuksen kautta on yhden hengen huone. Se me otetaan ja siitä omavastuu on jotakin 200€ luokkaa kolmelta päivältä.
Mulla ei ilokaasu toiminut ollenkaan. Siitä oli apua, kun mies hengitteli matalalla äänellä vieressä. Olimme harjoitelleet sitä jo etukäteen. Suosittelen🙂
VastaaPoistaKiitos vinkistä! Täällä innolla odotellaan sinun synnytyskertomusta :)
Poista