Ensimmäiset viikot vauvan kanssa

Tyttäremme on nyt kolme viikkoa vanha ja kotona ollaan oltu reilu kaksi viikkoa. Parhaiten mielestäni tätä vauva-arkea kuvaa se, että päivät tuntuvat todella pitkiltä, mutta samaan aikaan ne ovat vierähtäneet silmän räpäyksessä. Elämä on muuttunut ihan totaalisesti pienokaisen myötä, mikä tietysti on itsestään selvää. Omat tarpeet ovat siirtyneet taka-alalle ja päivä määräytyy ihan kokonaan vauvan tarpeiden mukaan. Tässä vähän koostetta, miten meidän arki on lähtenyt rullaamaan:

IMETYS:
Maito nousi 4. päivänä synnytyksen jälkeen ja vauvamme oppi imemisen rinnalta yhden harjoittelupäivän jälkeen. Tyttäremme voimakas tahto tuli nopeasti esille, hän menetti ensimmäisinä päivinä hermonsa totaalisesti, kun maitoa ei vielä tullut:D Ekat kaksi viikkoa mentii koko imetyksellä, vauva söi päivisin noin 2,5-3 tunnin välein, iltaisin noin 2 tunnin välein ja öisin noin 3 tunnin välein. Viimeisen viikon aikana imutahti on kiihtynyt ja rinnalla loikoillaan iltasin monta tuntia putkeen. Minusta tuntuu, etten muuta teekkään, kuin imetä ja iltaisin parin tunnin imetyksen jälkeen maitokin loppuu rinnoista ennen kuin neiti on tyytyväinen. Niinpä olemme antaneet viime päivinä illan imetysmaratonin päätteeksi pullon korvikemaitoa, johon neiti välittömästi sammuu. Aluksi taistelin korvikemaitoa vastaan, mutta pakko on ajatella myös omaa jaksamista. Jopa lastenlääkäri sanoi, ettei maailma kaadu yhteen korvikemaitopulloon ja piti sitä jopa hyvänä tapana opettaa vauvalle rytmiä ( pullo tulee aina illalla ennen nukkumaan menoa) Niinpä olen nyt sinut tuon yhden pullon kanssa, joka antaa minulle aikaa syödä ja tehdä illalla jotakin muuta, kuin imettää.

NUKKUMINEN:
vauva on nukkunut minusta todella hyvin alusta alkaen. Ensimmäinen viikko meni sillä, että hän simahti jokaisen syötön jälkeen ja nukkui noin 2-3 tuntia putkeen. Toisen viikon aikana unirytmi alkoi epäsäännöllistymään ja mukaan tuli tunnin-parin jaksoja, että vauva pysyi hereillä. Yöt ovat menneet mielestäni suht hyvin lukuunottamatta paria huonompaa yötä. Neiti nukkuu öisin yleensä kaksi kolmen tunnin pidempää pätkää: 24:00-03:00. Syötön jälkeen yleensä yksi vähän lyhyempi pätkä: 04:00- 05:30 ja sitten vielä toinen pidempi pätkä: 06:00-09:15. Olin aina luullut, että näin pienellä ei vielä ole mitään rytmiä, mutta nyt ollaan menty jo puolitoista viikkoa ihan samalla rytmillä. Päivisin meno on paljon epätasaisempaa ja enkä pystykkään yhtään ennakoimaan, koska neiti nukkuu ja koska valvoo. Hän saataa nukkua monta lyhyttä pätkää ja pari pidempää pätkää päivän aikana.

ULKOILU:
kahden viikon ikäisenä saatiin lupa lähteä ulkoilemaan ja niinhän me ollaan käyty kärryilemässä harvase päivä. Vauva nukahtaa samantien vaunuihin ja nukkuu niin kauan kuin ulkona ollaan. Yleensä ollaan tehty sellainen 1,5-2 tunnin lenkki kaupungissa, jossa haetaan samalla to go-kahvit matkaan. Huonolla kelillä ollaan jätetty vaunuilu suosiolla pois.

KASVU JA VAATTEET:
vauva on kasvanut hienosti ja painoa kertyy omasta mielestä jopa pelottavan nopeasti. Syntymäpaino oli 3,3kg ja ensimmäisiem päivien aikana se tippui sinne 3,1 kiloon. Viikon ikäisenä saavutettiin taas alkupaino ja nyt ollaan menty +300g/viikko kasvuvauhdilla! Kohta ollaan jo 4 kiloa, posket vain pyöristyvät päivä päivältä! Pituutta oli tullut kahden viikon tarkastuksessa 3cm lisää. Vaatteista käytetään nyt kokoa 50, vaikka huomaan, että pienimmät ovat jo kihtanoita. 56 bodyt kaivoin esille ja nekin alkavat nyt sopimaan, vaikka vähän reiluja ehkä ovatkin.


OMA JAKSAMINEN:
itse olen ollut todella väsynyt, vaikka saankin nukuttua kivoja pätkiä öisin. Vauvan hoito on rankkaa ja alussa vaikeaa on tulkita vauvaa ja hänen tarpeitaan. Tähän mennessä olemme tulleet siihen tulokseen, ettei hän itke muuta, kuin nälkää ja vaatteiden vaihtoa. Ensimmäisinä päivinä vauvan itku sai oman sydämen särkymään, kun haluaisi vain toisen olevan tyytyväinen. Sain kuitenkin nopeasti jalat takaisin maan pinnalle ja sisäistettyä, että vauvat nyt vaan itkevät ja sille ei voi mitään. Imettäminen on varmasti suurin syy väsymykseeni, koen sen jotenkin loputtomaksi, johon ei saa ollenkaan hengähdystaukoja. Olen laihtunut jo melko paljon imetyksen myötä, sillä aikaa syömiseen ei ole. Vaikka raskasta onkin, niin päivääkään en vaihtaisi. Neidin näkeminen ja kehittyminen saa onnen kyyneleet silmäkulmiin. Hän on meille täydellinen ❤️