maanantai 17. helmikuuta 2020

Rehellisiä mietteitä imetyksestä

Olo on kuin uitetulla karhulla: hikoilu, uupuneisuus, voimattomuus, joka aamuiset märkänä heräämiset...näin kuvailisin imettämisen vaikutusta minuun. Voin rehellisesti sanoa, että en tykkää imettää. Minusta imettäminen on ihan hirveän raskasta ja aikaa kuluttavaa puuhaa. Varsinkin sen ajan voisin käyttää ainakin osin johonkin muuhun, kuin imetykseen. Vaikka tietysti tosi hyvän asian puolesta sitä aikaa käytetään, niin silti en ole onnistunut löytämään intohimoa imetyksen maailmaan. En ole lopettanut imetystä enkä aio lopettaakaan, sillä haluan antaa rintamaitoa vauvallemme vähintään ensimmäiset 3-4 kk. Haluan kuitenkin kirjoittaa rehellisen mielipiteeni asiasta ylös, tuomitkoon kuka haluaa minut kamalaksi äidiksi.

Imetys lähti mielestäni suht hyvin käyntiin ja ensimmäisen viikon aikana vauva ei juonut vielä niin paljon maitoa, että imetys olisi ollut uuvuttavaa. Silloin selvisin puolentunnin imetyssessioilla noin 2-3 tunnin välein. Kahden viikon jälkeen vauva alkoi juomaan iltaisin ihan kauheasti enemmän, illat menivät siihen, että istuin noin 3 tuntia putkeen sohvalla vauva sylissä hänen imiessään puolentunnin pätkiä 10 minutiin tauoilla. Nälkä ei vain kertakaikkiaan lähtenyt pois ja imetyksen lopettaminen sai itkuraivarit aikaan. Kolmannella viikolla tästä iltaisesta maratonista kehittyi koko päivän mittainen juttu. Aamupäivä menee sohvalla, päikkärien jälkeen on tiedossa taas useamman tunnin imetystankkaus ja tätä jatkuu hyvin pitkään koko ilta päikkäreitä lukuun ottamatta. Öisin tarvitsen myöskin sen 1-2 tuntia aikaa, että saan vauvan tyydytettyä ja nukahtamaan uudestaan.

Suurin osa vuorokauden tunneista menee imetykseen. Olen laihtunut aivan todella paljon kuluneen viikon aikana ja olemukseni on muuttunut uupuneeksi. En tiedä onko tämä normaalia vai onko vauvamme vain hidas imemään? Hän kuitenkin imee vahvasti ja nielaisee tämän tästä maitoa. Silloin tällöin menee tissutteluksi, mutta silloin vedän itse pelin poikki, ettei vauva oppisi tästä tapaa. Kotona en saa päivisin tehtyä mitään, sillä imetys. Olemmekin nyt testannut mieheni kanssa, että jos annamme pullosta pumpattua maitoa, tulee vauva tyytyväiseksi puolessa tunnissa. Annokset ovat tällä hetkellä noin 80-100ml mitä annamme kerralla. En oikeen keksi mistä tässä on kyse, että pulloruokailu tuottaa tyytyväisyyden niin paljon nopeammin, kuin rinnasta imeminen. Olemme myöskin testanneet punnitsemalla vauvan ennen ja jälkeen imetyksen, että hän tosiaan juo sen noin 100ml. Itse olenkin huomannut viime päivinä, että pumppaamalla vartin ja antamalla maidon pullosta, aikaa kuluu paljon vähemmän, kuin antamalla vauvan imeä rintaa.

Yöt ovat minusta kaikista kauheimpia imetyksen osalta, sillä neitimme nukkuu mahtavia 3-4 tunnin pätkiä ja tällä aikaa rintani täyttyvät niin koviksi maidolla, että ensinnäkin se tekee kipeää ja toiseksi vaatteeni kastuvat vuotavasta maidosta. Mitkään suojukset eivät pidä liivejä ja yöpaitaa kuivana. Olen nyt keksinyt laittaa kuukautissuojat liiveihin yöksi, joka auttaa asiaa jonkin verran. Imettäminen saa minut hikoilemaan kuin urheilusuoritus, niin arvatkaa onko kiva herätä joka aamu märkänä hien ja rintamadon soseesta? Toinen huolettava ongelma on laihtumiseni, kutistun oikeen silmissä. Olin tietoinen asiasta, että imettäminen kuluttaa kaloreita, mutta vaikka yritän syödä oikeen tuhteja annoksia, en tunnu saavan tarpeeksi energiaa.

Onko täällä muita imettäjiä, joka on paininut samojen ongelmien kanssa? Onko löytynyt mitään ratkaisuja näihin ongelmiin? Ja kyllä, saattaa tietysti olla jokin tiheän imun kausi, mutta se tuntuu kestävän viikko kaupalla. En tiedä kuinka kauan jaksan tätä yhtäjaksoista imettämistä. Vai olisiko ratkaisu meillä siinä, että pumppaisin maidon ja antaisin sen pullosta...
Tuntuu, että imettäminen saa minut onettomaksi ja olenkin pari kertaa tirauttanut kunnon epätoivon itkut imetyksen takia, joka saa minut tuntemaan itseni huonoksi äidiksi. Puhumattakaan pukeutumisesta! Joka päivä samainen imetystoppi päällä...olisi kiva laittaa kerrankin jotakin muuta päälle, kuin se joka päiväisen pesemisen kuluttama h&m:n  imetystoppi...

Kertokaahan tekin rehellinen mielipiteenne imettämisestä? Kuinka kauan te annate vauvan imeä ja onko hän sillä tyytyväinen?

13 kommenttia:

  1. Tiheä imu voisi tosiaan sopia kohdalleen noin kolmeen viikkoon ja muistaakseni se voi viikonkin joillain kestää. Mutta toki joskus syynä voi olla sekin, ettei maito vain riitä, vaikka mitä tekisi. Oma syöminen ja juominen on myös tärkeää muistaa.

    Rintojen pingotus ja hikoilu loppui ainakin itselläni jossain kohtaa kuukauden jälkeen, kun maidon tulo alkoi tasaantua. Nyt rinnat tuntuu aina jotenkin tyhjiltä, mutta kyllä niistä tulee. Samoin liivinsuojista olen luopunut nyt kolmen kuukauden kohdalla melkein kokonaan. Maitoa ei siis enää suihkua kuten alussa. Niin ja pullostahan tulee paljon nopeammin ja helpommin maitoa kuin rinnasta, rinnasta sitä on hitaampaa ja työläämpää imeä, niin kestää ehkä siksi kauemmin. Ja muistaakseni rinnasta imemällä vauva imee välillä aina tyhjääkin.

    Meillä imetyshetket on kestäneet alusta asti vain 5-15 minuuttia, joten tuohon jatkuvaan imettämiseen on vaikea samaistua. Mutta tiedän joidenkin vauvojen viihtyvän alkuun rinnalla koko ajan. Meidän lyhyiden tuokioiden takia imetys on itselleni aika neutraali asia. Ei mitenkään erityisen ihanaa, muttei kamalaakaan. Siinä ei ehdi oikein nauttia hetkestä, kun se jo on ohi. Lisäksi meillä alkoi n. 2,5 kuukauden ikäisenä rintaraivarit, mitkä aiheuttaa nyt harmaita hiuksia. Poitsu ei syö yhtäjaksoisesti kunnolla, vaan päästää irti ja hermostuu, jatkaa, hermostuu, jatkaa, päästää irti... Olen alkanut välillä jopa pelätä rinnan tarjoamista, koska siitä voi alkaa jäätävä huuto, kun teen sen väärään aikaan.

    Siltikin koen, että imetys on edelleen ihanan helppoa ja vaivatonta: rintaa voi tarjota milloin vain, lämmitetty pullomaito menisi aina hukkaan. Mutta kyllä mä tavallaan jo odotan, että päästäisiin sinne 6 kuukauteen ja kiinteisiin. Voi olla, että aloitellaan jo aiemminkin. :) Ainoat hetket, jolloin todella nautin imetyksestä on ne harvat kerrat, kun poitsu syömisen jälkeen nukahtaa rinnalle ja jatkaa imemistä silloin tällöin lussuttaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi vitsi kun on kiva kuulla, että se maidon tulo/nouseminen on tasaantunut ja että pinkoisuus ja hikoilu on loppunut! Toivottvasti minullakin alkaisi kuukauden jälkeen pikkuhiljaa tasaantumaan. Se minua jotenkin kaikista eniten ärsyttä koko hommassa!

      Kyllä on paljon eroja imettämisessäkin, jos siellä tosiaan menee se 5-15min ja täällä ei meinaa 3 tuntia riittää🙈 Varmasti imetyksenkin osalta kaikki naiset ja vauvat ovat ihan erilaisia.

      Olet oikeassa, että vaivatontahan se imettäminen sinänsä on: ei maksa mitään (paitsi vinon pinon rintasuojuksia) ja voi koska vaan tarjota. Yöllä on ärsyttävä alkaa lämmittmään pullossa maitoa.

      Kyllä minä yritän täällä vielä pitää imetyslipun korkealla ja toivon, että se tästä vielä helpottuisi!

      Poista
  2. Paljon tsemppiä sinne <3 imetys sitoo alkuun ihan järkyttävän paljon! Ja se on valitettavasti normaalia, vauva tilailee maitoa tulevaisuuden tarvettaan varten. Ja vauvalle turvallisin paikka on olla äidin lähellä, tissi suussa :D Vauva tulee täydeksi pullosta nopeammin, kuin rinnasta, sillä pullosta maito tulee paljon helpommin ja nopeammin. Vauvan laskennallinen tarve maitoa on 30ml/h ja kerralla olisi suositus antaa max 3h annos eli 90ml. Jos antaa korviketta, niin se pitää nälkää kauemmin, sillä se sulaa hitaammin.

    Ymmärrän täysin ajatuksesi. Olin alkuun aivan rikki ja loppu imetyksestä, mietin missä ihmeen välissä nukun, istuin sohvalla tunteja putkeen (varsinkin just iltaisin!) ja imetys teki vielä niin kipeää, että pelkäsin aina tulevaa imetyskertaa. Vauva myös raivosi rinnalla jostain syystä yhdessä vaiheessa. Itkin miehelle öisin, että tämä loppuu, en jaksa enään. Jostain kummasta kuitenkin sitten löysin voimia jatkaa hommaa ja nyt imetys on todella helppoa. Mutta ensimmäiset kuukaudet se on kyllä todella sitovaa ja mietin, miten ihmeessä kukaan voi nauttia imetyksestä. Meillä auttoi vähän tutti, sen avulla vauva nukkui öisin ilman tissiä. Tai söi tieten usein, mutta väliajat pärjäsi ilman tissiä suussa. Ja aika auttoi tieten kanssa.

    Hyvä, että rehellisesti pohdit asiaa ja muista, että minkä tahansa ratkaisun teetkin, olet paras äiti lapsellesi juuri noin <3 tärkeää on myös äidin jaksaminen! Suosittelen lämpimästi liittymään Facebookissa (jos siellä siis olet) imetyksen tuen ryhmään, sieltä saa paljon vinkkejä ja vertaistukea ihan vain julkaisuja lukemallakin.
    Imetyksen tuen nettisivuilla on myös tosi hyvää tietoa imetyksestä, linkkaan alle! :) ja kamalaa, jos joku alkaisi tuomitsemaan ajatustesi/ratkaisujesi takia, kun alussa mainitsit siitä! Äidit osaavat kyllä olla niin tuomitsevia ja ilkeitä toisilleen :( enemmän pitäisi antaa ymmärrystä ja tukea toisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/vauvan-kello/ vauvan vuorokausirytmistä

      https://imetys.fi/odottajan-opas/vauvan-kanssa-kotona/imetyksen-sitovuus/ ja imetyksen sitovuudesta


      Poista
    2. Niin ja siis tuo laskennallinen tarve on pulloruokintaan imetyksen tuen sivuilta, rinnasta suoraan vauva osaa säädellä hyvin itse määrän :)

      Poista
    3. Kiitos ihanasta ja kannustavasta kommentistasi<3
      Vertaistuesta saa kovasti voimia ja et ole ensimmäinen jolta kuulen alun olleen kovaa ja vaikeaa touhua. Yritän itsekkin vain luottaa siihen, että se tästä pikkuhiljaa alkaa paranemaan.
      Nyt pärjään kyllä, koska saan olla kotona äitiyslomalla, mutta minua oikeen jo kauhistuttaa, kun paluu töihin on täällä edessä 3kk jälkeen ja jos ne yö sessiot tosiaan silloin vielä monen tunnin mittaisia, niin en tosiaankaan pärjää töissä.
      Toisaalta sitten töihin menon aikaan aletaan varmaan siirtymään enemmän ja enemmän pulloruokintaan, sillä se on joka tapauksessa vauvalla edessä päivähoidossa. Täällä on asiat niin erilailla kuin Suomessa:)

      Kiitos myös linkeistä ja tuosta facebookin vinkistä, täytyykin käydä liittymässä ryhmään!
      Kovasti sain lisätsemppiä sinun ihanasta viestistäsi!
      Luovuttaa en aio!

      Poista
  3. Voimia ja tsemppiä. Arvostan imetystä ja jaksamistasi, mutta muista että ei se tee huonoa äitiä jos antaa pullostakin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos<3
      Olen samaa mieltä, että ei ole maailman loppu antaa pullosta. Yritän kuitenkin vielä jatkaa täysipäiväistä imetystä muutamaa pullotäydennystä lukuun ottamatta!

      Poista
  4. Itselläni imetys ei onnistunut ja vauvani kasvaa korvikkeella. Maitoa ei tullut ja se mitä tuli sattui järkyttävästi. Itkin aina ennen kun piti imettää sillä pelkäsin sitä että taas sattuu. Uskon että vauvat aistivat jos äiti on onneton. Lopetin imetyksen ja ollaan molemmat oltu stressittömämpiä,tämä sopi meille ei välttämättä kaikille.
    En sano että mikä tapa on paras sillä teet itse päätöksen mitä teet ja miten päätätkin niin se on varmasti oikea ratkaisu <3 tsemppiä tilanteeseen.

    Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi Anu! Kiva kuulla myös ”pullotarina”. Olet tehnyt ihan oikean päätöksen, jos aina pelotti ennen imetystä ja se sai pelkkää itkua aikaan. Ei sellaista jaksa kukaan ja johan siinä vauvakin tosiaan aistii äidin pahan olon.
      Itse yritän vielä imettää, koska maitoa kuitenkin tulee. Ehkä ne maratonit jossakin vaiheessa helpottavat ja saan enemmän aikaa itselleni.
      Kiitos<3

      Poista
  5. Kuulostaa tutulta ja myös (valitettavasti) normaalilta. Nuo alkuviikot oli tosi raskaita kun tuntui, ettei mitään muuta voinut tehdä. Lohdutuksen sanana kuitenkin, että tuo kaikki helpottaa kyllä 1.5kk-2kk kohdalla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustavasta kommentista. Kiva kuulla, että kuulostaa normaalilta ja että asiat voisivat tässä lähiviikkojen aikana parantua. Sitä odotellessa<3
      Paljon terkkuja sinne vauva-arjen keskelle!

      Poista
  6. Valitettavasti itselläni on aivan päinvastaisia kokemuksia imetyksestä, joten en osaa samaistua tuntemuksiisi. Oma vauvani on aina ollut todella tehokas syöjä (alusta alkaen tuli kylläiseksi n. 10 minuutin syömisen jälkeen), joten minun korvaani kuulostaa todella pitkältä ajalta tuo, mitä vauva viettää rinnalla. Oletteko sulkeneet pois esim. kireän kielijänteen tai muuten vääränlaisen imuotteen? Onko siellä mahollista saada ihan kädestä pitäen imetysohjausta imetysasiantuntijalta? Toki on tiheän imun vaiheita, mutta kuulostaa jo melko kohtuuttomalta jos siihen kirjaimellisesti kuluu koko päivä etkä ehdi pitää itsestäsi huolta, siis syödä ja juoda tarpeeksi. Sitten on tosiaan pohdittava myös omaa jaksamista ja jos ei muu auts, niin tehdä imetyksestä sellaista, ettei se aiheuta kohtuutonta stressiä ja pahaa mieltä, esim juuri pumppaamisen tai korvikkeen avulla. Tärkeintä kuitenkin on, että vauvalla paino nousee tarpeeksi, ihan sama mistä vauva sen ravinnon saa. :) Ja saa vauva läheisyyttä myös sylissä pullon kautta ruokittuna. Ja voit myös ajatella, että pumppaaminen ja pullosta syöttäminen on ihan fiksuakin tulevaa arkeanne ajatellen, kun vauva menee kuitenkin hoitoon. Ihan mahtavaa, jos kuitenkin jaksat pumpata ja tarjota rintamaitoa vielä pidempäänkin vauvallesi! Toivottavasti tilanne parantuu pian! Ja maidon tulo kyllä tasottuu kun hormonitoiminta rauhoittuu, samoin hikoilu. Tsemppiä, varmasti tuntuu turhauttavalta mutta kyllä kaikki järjestyy!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Vauvanvaatteista

Ajattelin vähän kirjoitella vauvanvaatteista: mitä ja kuinka paljon niitä ollaan tarvittu ja mitkä ovat olleet niitä eniten käytettyjä kappa...