Folliultra ja iso helpotuksen huokaus

Kävin tänään aamulla taas sairaalalla follikkeliultrassa ja verikokeissa inseminaatiota silmällä pitäen. Vähän jännitti ultraus niiden clomien takia, että mitä ihmettä siellä nyt oikeen on tapahtunut sen lääkkeen ansiosta. Turhaan jännitin, sillä kaikki näytti just siltä kun pitääkin! Ei ollut kun yksi johtofolli. Siitä olin ehkä vähän pettynyt :D Olisin toivonut, että folleja olisi ollut kaksi. No, se yksi näytti tosi hyvältä ja se oli kasvanut päiviin nähden nopeammin, kun luomukierrossa! Se oli jo paljon isompi, kuin viime kierrossa päivää myöhemmin. Kohdun limakalvokin oli ihanteellinen kiertopäiviin nähden eli ei ollut clomit vaikuttanut limiksiin mitenkään negatiivisesti. Ultran perusteella lääkäri arvioi, että inssi tehtäisiin perjantaina. Ja juuri äsken soiteltiinkin, että inseminaatio osuu ylihuomiselle. Pregnyl pitäisi pistää huomenna, 24 tuntia ennen inseminaatiota.

Mieheni kysyi tänään lääkäriltä jonoista ivf-hoitoihin. Hyvät uutiset olivat, että jonoja ei ole eli me voidaan aloittaa ne hoidot just silloin kun halutaan. Niinpä me varattiin aika kahden viikon päähän ivf-hoitojen suunnittelu käynnille! Ei nyt ehditty vielä puolisoni kanssa juttelemaan asiasta kun ampaistiin molemmat lääkärin jälkeen töihin, mutta kyllä se taisi olla molempien kasvoilta tulkittavissa se sama fiilis: helpottuneisuus! Olin niin helpottunut, kun kuulin, että hoidot voidaan aloittaa vaikka heti ensi kierrossa. Lääkäri jätti päätöksen ihan meidän käsiin ja sanoi, että ymmärtää hyvin jos ei haluta enään jatkaa inssejä. Lisäksi ivf:än avulla päästään taas tutkimaan tätä meidän keissiä eteenpäin. Nähtäisiin vähän, että missä mahdollisesti mennään mönkään joka kuukausi.

Ai että! Olen ollut yhtä hymyä lääkärireissun jälkeen! Olen niin valmis aloittamaan ne hoidot! Ja kun kerran ollaan alettu läträämään hormonien kanssa, niin annetaan sitten kertaheitolla mennä oikeen olan kautta. En olisi ikinä uskonut, että ivf saisi minut näin iloiseksi. Aina ajattelin, ettei sinne asti tarvitse mennä. Nyt löydänkin itseni tilanteesta, jossa en malta odottaa hoitojen alkamista. Elämä jaksaa aina vaan yllättää. Vaikka tiedän paremmin kuin hyvin, että ivf ei takaa meille lasta, niin kyllähän ne mahikset ainakin paljon nousee näihin insseihin verrattuna.
Keväisen ja aurinkoisen sään kunniaksi on aika vetää pitkästä aikaa ihan aito vuosikymmenen hymy naamalle, sillä enään tämä kierto tätä iankaikkista skeidaa ja sitten otetaan oikeen tosi iso uusi askel tämän meidän vauvaprojektin kanssa! Jes!