Viime yönä ne taas alkoi, menkat. En ole raskaana. Miksi olisin? En meille sitä ihmettä näköjään ainakaan helpolla suoda. Ei auta, vaikka kaikki menisi ihan nappiin. Kehossani ei tapahdu yhtään mitään, paitsi muka "niin täydellinen kiertoni". Ärsyttää, vituttaa, suututtaa, itkettää, pelottaa...ei tästä tule mitään. Aloin miettimään aamuyöllä menkkojen alettua, että mitä me tehdään tämän asian kanssa. Päätin, että haluan ottaa seuraavalla lääkärikäynnillä puheeksi inseminaation toteuttamisen lääkkeelliseen kiertoon. En tiedä onko se edes mahdollista, jos kerran omat hormoonit muka toimii niin ihanteellisesti. No ihan sama, aion vaatia yritystä lääkkeelliseen kiertoon. Jos sillä saisi buustattua ovulaatiota jotenkin..Täytyy soittaa tänään klinikalle ja varata taas aika follikkeliultraan. Vaikka ei yhtään nappaisi. Hävettää muutenkin soittaa sinne, kun meitä pidettiin jotenkin sellaisena helppona tapauksena: inssi kehiin ja rouva pamahtaa paksuksi. Nope!
Ennen ensimmäisen inseminaation toteuttamista meidän piti allekirjoittaa suostumus toimenpiteeseen, jonka yhteydessä oli tietopakettin inseminaatiosta. Siellä luki, että inssiä kannataa kokeilla 4 kertaa, jonka jälkeen mahdollisuus onnistumiseen pienenee. Meillä on jo puolet tehty tuosta neljästä kerrasta! Sen jälkeen tie vie meidät IVF hoitoihin. Apua! Kaksi ihmistä, joissa ei ole tiedettävästi mitään vikaa. Tai vikahan varmasti on minussa. Kyllä ne puolison simpat on nyt todettu niin huippu luokkaisiksi, että omassa kehossani ei vaan tapahdu jotakin mitä pitäisi.
Tehdään tästä nyt vielä vähän masentavampi teksti, kun mitä se nyt jo on: tänään on ensimmäinen päivä toimistolla kahden viikon loman jälkeen. Olen itkenyt melki koko yön, naamani on turvonnut ja punainen. Minusta ei huokaa yhtään levännyt olo kahden viikon loman jälkeen. Mitähän meidän pomokin ajattelee...No ihan sama. Kai tämä taas tästä. Tässä kierrossa ei onneksi ole menkka kipuja. Tutut kivuttomat menkat niiden viime kierron hirveiden supistusten jälkeen! Yritän olla kiitollinen edes siitä!
Hyvää viikon alkua kaikille!
Voi P**ka. :( olen niin pahoillani.
VastaaPoistaJotenkin tuo varmasti tuntuu vielä pahemmalta, kun kaikki on mennyt niin putkeen ja ei kuitenkaan onnistu. Tuo on niin tuttu fiilis, että kaikki edellytykset pitäisi olla, mutta ei vain nappaa. :(
Ymmärrän täysin, että ahdistaa, että puolet suositellusta inssi määrästä on tehty, mutta hyvin mahdollisesti ne viimeiset kaksi kertaa voivat sen tarvittavan avun tuoda. Varmasti voi olla hyvä, jos jotain tukevaa lääkitystä tuohon vielä saisi. Itseäni ainakin piristää ja luo uskoa, kun saa uusia apuvälineitä. Kannattaa ainakin kysyä, mitä vaihtoehtoja on.
Olihan sulla muuten foolihappo käytössä?
Paljon voimia päivääsi <3
Kiitos taas kerran ihanasta kommentistasi Emma <3
PoistaTäytyy joo kysellä lääkäriltä lääkkeistä. Voisiko esim. jotain irrotuspiikkiä kokeilla, joka varmistaisi munasolun irtoamisen. Tai keltarauhaslääkitys luteaalivaiheeseen. En vain usko, että lääkäri lämpenee näille, kun ne proge-arvotkin oli verikokeissa niin hyvät. No, katotaan mitä siellä sanotaan ensi vikolla :)
Foolihappoa olen syönyt päivittäin jo reilu vuoden. Minulta tarkastettiin arvot verikokeilla ja ne oli kunnossa!